Iso osa työpaikoista ei koskaan tule julkiseen hakuun. Näitä kutsutaan piilotyöpaikoiksi. Mutta miten tällaisen salaisen työn saa?
Vanhan sanonnan mukaan metsää ei näe puilta. Sama totuus pätee myös työnhaussa: joskus työpaikkaa ei näe, koska on keskittynyt plaraamaan työpaikkailmoituksia – siis niitä samaisia lauseita, joita sadat muutkin työnhakijat samaan aikaan tutkiskelevat.
Moni uraputki on kuitenkin piilossa, silllä suuri osa työpaikoista ei koskaan tule julkiseen hakuun. Näitä kutsutaan piilotyöpaikoiksi.
Piilotyö voi olla paikka, joka aukeaa, kun työntekijä vaihtaa työnantajaa. Toisaalta aktiivinen työnhakija voi myös kehittää työn, jota ei aiemmin ollut olemassakaan: itsensä voi brändätä täyttämään yrityksessä olevaa lovea, joka kaipaa omanlaistaan osaamista.
"Pitää myydä itsensä yritykseen sisään"
Omaa alaa kannattaa seurata uutisissa, sosiaalisessa mediassa ja muualla internetissä. Silloin pääsee ensimmäisenä havaitsemaan vaikkapa firman kömpelöt tiedotteet, jotka kaipaavat kirjoittajaa – siis minua!
– Silloin näkee, että tuolla olisi käyttöä minulle ja osaamiselleni. Yritykset eivät välttämättä itse sitä keksi. Tietyllä tavalla pitää myydä itsensä yritykseen sisään niin, että kumpikin hyötyy. Syntyy oivallus: hei, me tarvitsemme toisiamme ja voisimme tehdä jotakin hienoa, jos yhdessä rupeaisimme tekemään, Uranus Oy:n liiketoimintajohtaja Pekka Miettinen kuvaa.
On todennäköisempää löytää piilotyö pienestä tai keskisuuresta yrityksestä. Kuvituskuva.
Jos oma unelmaura siintää mielessä jo valmiiksi terävänä ja kirkkaana, voi lähteä käymään alan pieniä ja keskisuuria yrityksiä läpi omalta asuinseudultaan.
– Kartoita yrityksiä, heidän yhteyshenkilöitään ja esittele itsesi heille. Tee myyntityötä oman työhakusi puolesta, uravalmentaja ja työvalmentaja Anneli Nahkola Työvalmennus Futuuri Oy:stä sanoo.
Lue myös: Mikä on piilotyö?
Miettinen usuttaa iskemään suoraan lähteeseen – siis ottamaan suoraan yhteyttä siihen henkilöön, joka tulisi olemaan tuleva esimies.
– Soittaa, herättelee idean. Vähän kuin olisi myymässä jotakin. Sopii toivottavasti tapaamisen, ja siitä se sitten lähtee. Piilotyöpaikat harvemmin syntyvät sitä kautta, että ottaa yhteyttä henkilöstöosastolle, tai että menee byrokraattisen portaan mukaan. Usein piilotyöt syntyvät pienissä yrityksissä, niissä on mahdollisuuksia ja silloin usein toimitusjohtaja tai yrittäjä on se henkilö, johon ottaa yhteyttä. Rohkeuttahan se vaatii.
Tartu urheasti puhelimeen
Vaikka sähköposti on ujolle suomalaiselle houkutteleva väline, Nahkolan mukaan kannattaisi aina tarttua urheasti puhelimeen.
Uusi ura ratissa? Kuvituskuva.
– Sen jälkeen, kun on lähettänyt sähköpostia ja avoimen hakemuksen, on tehokasta pirauttaa vielä työnantajalle perään. Voi toki tehdä myös toisin päin: soittaa ensin ja lähettää hakemuksen vasta sitten. Ehdottomasti kehotan tarttumaan puhelimeen! Nahkola sanoo.
Ensimmäinen tavoite onkin avata keskusteluyhteys ja päästä juttusille. Jos omassa verkostossa on kiinnostavan työnantajan kanssa yhteisiä tuttuja, värvää joku esittelemään itsesi. Tavoitteena on saada aito mahdollisuus kertoa omista ideoista ja ajatuksista.
– Se on ensimmäinen tavoite: vastaanottaja aidosti lukee tai kuulee idean, joka sinulla on, ja ottaa sen harkintaan. Hän tietää yrityksen tilanteen kaikista parhaiten: onko tällainen idea mahdollinen? Sehän ei ole ikinä varmaa, mutta asiasta voidaan keskustella ja jatkojalostaa ideaa, Miettinen sanoo.
Kun työnantaja sitten kutsuu haastatteluun, kannattaa tuoda itseään ja osaamistaan esiin positiivisessa sävyssä.
– Minkälaista ammatillista osaamista juuri sinulla on, ja mitä sinä voisit tehdä yrityksessä? Mitä yritys hyötyy siitä, että palkkaa juuri sinut työntekijäksi? Työnantajaa toki kiinnostaa, kuka työnhakija on, mutta myös se, mikä on se hyöty, jonka yritys saa, jos palkkaa tämän hakijan, Nahkola sanoo.
Kenen kanssa voisin verkostoitua? Kuvituskuva.
Entä, jos en ole verkostoitunut kenenkään kanssa?
Vaikka sielu haikailisi töihin Googlelle, Miettisen mukaan on todennäköisempää löytää piilotyö pienestä tai keskisuuresta yrityksestä – siis firmoista, joissa suuri osa työpaikoista Suomessa tällä hetkellä muutenkin syntyy.
– Jos puhutaan perinteisemmistä piilotyöpaikoista, eli ettei paikka ole avoimessa haussa, isoissa yrityksissä voi myös olla näitä. Työhön saatetaan jo tietää kandidaatti, tai paikka on sisäisessä haussa. Jos silloin on kontaktit oikeisiin henkilöihin, on mahdollisuus niin sanotusti päästä väliin, Pekka Miettinen sanoo.
Kontakteja, kontakteja. Jos en ole verkostoitunut kenenkään kanssa, jäävätkö kaikki kivat työpaikat saamatta?
Jos kokemusta tai verkostoja ei ole, ei kannata hätääntyä. Miettinen kannustaa tekemään ja luomaan kontakteja rohkeasti.
– Rohkeuden puute on varmasti monesti se suurin este, ja se on ihan inhimillistä, muttei kukaan tule hakemaan kotoa. Se on aika varmaa, hän sanoo.
Itseään voi tuoda näkyviin esimerkiksi rekrytointitapahtumissa.
Luo rohkeasti kontakteja kohtaamiesi ihmisten kanssa! Kuvituskuva.
– Ne ovat erinomaisia väyliä siihen, että voi käydä esittäytymässä ja toisaalta myös kuulostelemassa, olisiko yrityksissä tiedossa kasvunäkymiä tai muutostilanteita, Nahkola sanoo.
Työkokemus ei aina ole pakollista
Työkokemus ei myöskään aina ole pakollista, sillä koulutuksesta saadut taidot ovat työnantajalle tärkeitä.
– Koulussa on saattanut olla esimerkiksi projektitöitä ja ryhmätöitä, joissa karttuu erilaisia taitoja. Lisäksi esimerkiksi vapaaehtoistoiminnassa ja luottamustoimissa mukana olosta saa todella kullanarvoista kokemusta, Nahkola muistuttaa.
– Harrastuksista kertyneitä taitoja ja osaamista voi niin ikään hyödyntää työnhaussa, ja perustella niillä osaamista ja motivaatiotakin. Ainahan kokemuksen ei todellakaan tarvitse olla työelämästä hankittua kokemusta, että se voisi olla relevanttia, hän jatkaa.
Mietityttävätkö raha-asiat? Katso video!
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.