Sairausloman ensimmäisen päivän palkattomuus on ollut pitkään yksi Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) tavoitteista. EK:n asiantuntijalääkäri Jan Schugk sanoo, että yhden päivän karenssi toimii kuten vakuutuksen omavastuu: se kannustaa työntekijää toimimaan tavalla, joka ehkäisee sairastumista.
Ruotsissa tehdyt muutokset sairauslomasääntöihin ovat Schugkin mukaan toimineet. Enimmillään sairauspoissaolot olivat Ruotsissa 1980-luvun loppuvuosina noin 10 prosenttia työpäivistä, nyt noin 3,5 prosenttia. Sairauspoissaolojen määrä on tosin viime aikoina ollut taas hieman nousussa.
Suomessa lukema on EK:n jäsenyrityksiltään keräämien tietojen perusteella 4,1 prosenttia. Luku on pysynyt pitkään melko vakaana.
Schugkin mukaan EK:ssa onkin kummasteltu, miksi väestön paraneva terveys ja työkyky eivät ole johtaneet sairauspoissaolojen vähenemiseen. Taustalla vaikuttaa olevan se, että osa väestöstä ei ole päässyt positiiviseen kehitykseen mukaan.
– Se näkyy karusti tilastoissa, että terveyden kannalta epäedulliset elämäntavat ja työkyvyttömyys kulkevat käsi kädessä. Ne jakautuvat epätasaisesti työntekijäryhmien kesken, niin että raskas työ saa usein vielä päälleen raskaat elämäntavat, mikä johtaa siihen, että poissaoloja on enemmän.
Ero on suuri toisaalta julkisen ja yksityisen sektorin välillä, toisaalta ammattiryhmien välillä. Julkisella puolella sairauspoissaoloja on enemmän, samoin raskaan työn tekijöillä.
Ehdotettu karenssi on Schugkin mukaan oikein mitoitettu. Ensimmäisen palkattoman päivän jälkeen päiviltä 2–9 maksetaan 80 prosenttia palkasta.
– Omavastuu on kohtuullinen eikä syökse ketään taloudelliseen ahdinkoon. Voi kuitenkin vaikuttaa niihin tapauksiin, kun poissaolon perusteet ovat suhteellisen kevyet, niin ehkä harkitaan kriittisemmin sitä töistä poisjäämisen tarpeellisuutta, Schugk sanoi.