Työpaikoilla on erilaisia käytäntöjä siitä, montako päivää työntekijä voi olla poissa ilman sairauslomatodistusta. Asiantuntijoiden mukaan ensimmäiset viisi sairauspäivää kannattaisi ratkaista mahdollisuuksien mukaan työpaikan resursseilla, jos ei ole tarvetta hakeutua työterveyteen,
Nykyisen hallitusohjelman mukaan ensimmäinen sairauspoissaolopäivä halutaan työntekijälle palkattomaksi.
Pihlajalinnan johtavan työterveyslääkäri Henni Hyytiä-Ilmosen mukaan hallituksen tavoite on hyvä.
– On tunnistettu, että on paljon sairaspoissaoloja ja työkyvyttömyyden kustannukset ovat korkeat Suomessa. Sikäli hyvä, että toimeen ryhdytään, Hyytiä-Ilmonen sanoo Huomenta Suomen haastattelussa.
Hallituksen ehdottama ratkaisu ei Hyytiä-Ilmosen mukaan ole kuitenkaan "aukottomasti hyvä", vaan siinä on haasteita esimerkiksi tartuttavien tautien osalta.
– On riski, että jos ihmiset palkattomuuden pelossa menevät kuitenkin sairaana töihin, he vievät mukanaan tarttuvat taudit muuhunkin työyhteisöön.
Hyytiä-Ilmonen peräänkuuluttaa enemminkin keskustelukulttuurin vahvistamista ja luottamuksen rakentamista työpaikoilla.
Lue myös: "Kaksipiippuinen asia" – kannattaako etätöitä tehdä flunssassa?
Esihenkilön rooli on merkittävä
Henni Hyytiä-Ilmonen muistuttaa, että ensimmäisen kerran Suomessa tarvitaan lääkärin todistus sairauspoissaolosta Kelan sairauspäivärahaa varten vasta 10 päivän kohdalla. Yhdeksään päivään asti ollaan niin sanotun omavastuuajan puitteissa.
Pihlajalinna suositteleekin, että ainakin ensimmäiseen viiteen päivään käytettäisiin työpaikan omia keinoja työkyvyttömyyden ratkomiseen.
Esihenkilöt, toisin kuin työterveys, pystyvät myös arvioimaan, pystyisikö esimerkiksi ranteensa murtanut työntekijä tekemään jotakin korvaa työtä tai omaa työnkuvaansa jotenkin muokattuna.
Esihenkilöt tulisi kouluttaa niin, että he osaavat toimia oikealla tavalla työntekijän ilmoittaessa työkyvyttömyydestään.
Omailmoituskäytäntö on vakiintunut termi, jolla tarkoitetaan sitä, ettei sairauspoissaolosta tarvita todistusta, mutta Hyytiä-Ilmonen korostaa, ettei se tarkoita, että kyse olisi työntekijän omasta ilmoituksesta, vaan ennemminkin esihenkilölupamenettelystä.
– Henkilö soittaa ja käy keskustelun esihenkilön kanssa, ja esihenkilö joko myöntää poissaolon tai ei myönnä. On suositeltavaa, että päivä kerrallaan keskustellaan, tarvitaanko poissaoloa vai ei. Esihenkilön rooli tässä mallissa on todella kriittinen, Hyytiä-Ilmonen toteaa.
Lue myös: Älykellojen tallentamat terveystiedot paljastivat suomalaisten palautumisesta yllättävän asian: "Sen pitäisi olla juuri toisin päin"
Näin omailmoitus toimii käytännössä
Tamperelaisessa ohjelmistotalo Monadissa on ollut jo vuosia käytössä omailmoituskäytäntö.
Monadin Head of People and Culture Viivi Juutila kertoo, että työkyvyttömäksi itsensä kokeva työntekijä voi ilmoittaa asiasta työpaikalle joko puhelimitse tai viestillä. Lähtökohtaisesti omalla ilmoituksella voi olla poissa viisi päivää, mutta mikäli tilanne vaatii, poissaoloa voidaan pidentää.
– Jos näyttää siltä, ettei työterveyteen ole siinä vaiheessa tarvetta ottaa yhteyttä, mutta työkyvyttömyys jatkuu, se sopimalla sovitaan näin, Juutila kertoo.
Monadissa käytössä oleva käytäntö on lisännyt Juutilan mukaan työntekijöiden työmotivaatiota ja sujuvoittaa myös arkea, kun esimerkiksi vatsataudissa ei tarvitse lähteä lääkäriin.
Juutilan mukaan käytännöstä on todella hyviä kokemuksia.
– Ei meillä ole mitään syytä epäillä, jos työntekijä sanoo olevansa kipeä, hänen sanaansa siinä kohtaa. Toki emme halua, että työntekijä jää sairautensa kanssa yksin ja aina on mahdollisuus kääntyä työterveyden puoleen.
Lue myös: Podetko jatkuvasti flunssaa tai "tupakkayskää"? Tämä sairaus saattaa olla taustalla
Toimiiko omailmoituskäytäntö myös suuremmissa yrityksissä?
Tamperelaisessa Monadissa, jossa omailmoituskäytännöstä on ollut vain hyviä kokemuksia, on alle 40 työntekijää. Voiko malli toimia myös yrityksessä, jossa on satoja tai jopa tuhansia työntekijöitä?
– Kannustan erityisesti suuria organisaatioita tällaiseen malliin, koska työkyvyttömyyden kustannukset ovat suurilla organisaatioilla massiiviset. Mikä tahansa ponnistelu niiden pienentämiseksi on yleensä hyväksi, Henni Hyytiä-Ilmonen sanoo.
Se, että työkyvyttömyyspoissaolot hoidetaan työpaikan kautta tilanteen mukaan, vapauttaa myös terveyshuollon resursseja.
Lue myös: Moni suomalainen ei käytä silmälaseja, vaikka tarvitsisi niitä – taustalla voi olla "täysin väärä luulo"
Pasi joutui jäämään sairaseläkkeelle 32-vuotiaana – kipukohtaus voi tehdä täysin liikkumattomaksi
Sairasloma vai sairausloma? Näin se kirjoitetaan oikein
Katso myös: Saako sairauslomalla mennä kauppaan tai teatteriin?
4:00
Moni häpeilee sairausloman toimintaansa aivan turhaan: sairausloma ei estä niin sanottuja "normaaleja" toimintoja.