Voidaanko hallituksen ajama "sairaussakko" vielä perua? Yrittäjien Pentikäinen tarjoaa vaihtoehtoa

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on vienyt vauhdilla eteenpäin useita kiisteltyjä työmarkkinauudistuksia, mutta yksi paljon kritiikkiä saanut linjaus, ensimmäisen sairauspäivän muuttaminen palkattomaksi, on vasta lähikuukausina tulossa valmisteluun.

Opposition ja ay-liikkeen "sairaussakoksi" nimittämä suunnitelma on aiheuttanut huolta siitä, että jatkossa töihin tultaisiin sairaana. Valtaosa työehtosopimuksista turvaa nykyisin työntekijälle ensimmäisen sairauspäivän palkan, mutta hallituksen ajama muutos voi tuoda asian neuvottelujen kohteeksi tes-pöytiin.

Pienten ja keskisuurten yritysten etujärjestö Suomen Yrittäjät kannattaa ensimmäisen sairauspäivän palkattomuutta, mutta ymmärtää myös siihen liittyvät ongelmat.

– Kukaan ei pidä tätä palkatonta sairauspäivää ongelmattomana, koska se saattaa johtaa siihen, että joku tulee sairaana töihin, ja sitähän kukaan ei halua, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Yrittäjtä toisivisi Kelan korvaavan kuluja aiemmin

Suomen Yrittäjät on tarjonnut päättäjille omaa vaihtoehtoaan "sairaussakolle". Pentikäisen mukaan järjestö on esittänyt, että työnantajan omavastuuaikaa sairastuneen työntekijän palkanmaksusta voisi lyhentää kolmeen päivään.

– Nythän voi olla se tilanne, että vähintään kymmenen päivää yrittäjä maksaa sairaana olevan työntekijän palkkaa, eikä saa siitä mitään hyvitystä ennen kuin sen kymmenen päivän jälkeen, Pentikäinen kertoo.

Suomen Yrittäjien ehdottamassa vaihtoehdossa Kela korvaisi työntekijän sairastumisesta aiheutuneet kulut työnantajalle jo kolmen sairauspäivän jälkeen.

Pentikäisen mukaan tässä mallissa rahat jakautuisivat nykyistä oikeudenmukaisemmin työnantajien välillä.

– Se hyödyttäisi enemmän pieniä työnantajia isojen kustannuksella.

Lue myös: Tiesitkö? Tätä omailmoituskäytäntö työpaikalla oikeasti tarkoittaa – "Esihenkilö joko myöntää poissaolon tai ei myönnä"

Sairauspäivästä satojen eurojen kulut

Tällä hetkellä työnantajan pitää maksaa sairastuneelle työntekijälle täysi palkka sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun.

Asiasta voidaan myös sopia työehtosopimuksilla toisin. Monilla aloilla on sovittu pidemmästä palkanmaksuvelvoitteesta.

Kela maksaa työnantajalle korvausta työntekijän sairausajan palkasta, mutta vasta kymmenen arkipäivän omavastuuajan jälkeen. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on arvioinut, että päivän sairauspoissaolosta aiheutuu työnantajalle keskimäärin 370 euron kustannus.

Työnantajien omavastuuajan lyhentäminen ei Suomen Yrittäjien mukaan kasvattaisi valtion maksutaakkaa. Tämä johtuu siitä, että Orpon hallitus on esittänyt lakimuutosta, jonka seurauksena valtio ei enää ensi vuoden alusta lähtien osallistuisi Kelan maksamien sairauspäivärahojen rahoitukseen.

Omavastuuajan lyhentäminen johtaisi kuitenkin tarpeeseen nostaa sairausvakuutusmaksuja, joilla sairauspäivärahoja rahoitetaan.

Lue myös: "Kaksipiippuinen asia" – kannattaako etätöitä tehdä flunssassa?

Iso riski pienyrityksille

Pentikäisen mukaan maan hallituksessa on "selkeää tahtoa" löytää sellainen ratkaisu, joka toimii ja on oikeudenmukainen sekä työntekijöille että työnantajille.

– Sairausajan palkanmaksu on pienten työnantajayrittäjien kannalta erittäin vakava ongelma. Voi olla, että työntekijä on sairastunut vapaa-ajallaan tai lomallaan, ja kustannukset kaatuvat työnantajayrittäjän harteille. Jokainen ymmärtää, että se ei ole reilua tai oikein.

Pentikäinen kertoo esimerkin, että pienessä kolmen työntekijän yrityksessä voi käydä niin, että kaikki työntekijät ovat samaan aikaan sairaana.

Sen sijaan suuremmat yritykset ovat jo kokonsa puolesta paremmin suojassa sairastumisten vaikutuksilta.

– Jos on 300 tai 3 000 työntekijää, niin sellaista tilannetta ei ole koskaan, että kaikki ovat yhtä aikaa kipeänä.

Ensimmäisen sairauspäivän muuttamisella palkattomaksi on Pentikäisen mukaan vahva tuki yrittäjien keskuudessa. Lakimuutoksen vaikuttavuus jäisi kuitenkin hänen mukaansa melko pieneksi, koska ensimmäinen sairauspäivä on tesseissä usein sovittu palkalliseksi.

– Sen takia tämä omavastuuajan lyhennys esimerkiksi kolmeen päivään olisi laajalti pieniä työnantajayrittäjiä auttava ja helpottava tekijä.

Lue myös: Kuin 26 000 ihmistä olisi vuoden pois töistä – näin paljon sairauspoissaolot mielenterveyssyistä maksoivat viime vuonna

EK viittaa hallitusohjelmaan

Pentikäisen mukaan Suomen Yrittäjät ei ole lobannut vaihtoehtoaan sillä ajatuksella, että se korvaisi suunnitelman ensimmäisen sairauspäivän palkattomuudesta.

– Me ajamme edelleen sitä palkattomuutta, Pentikäinen sanoo.

– Mutta jos sitä ruvetaan perumaan, niin olemme sanoneet, että sitä ongelmaa (sairauspäivistä aiheutuvia kuluja) pitää yrittää taklata jollakin muulla tavalla.

Pentikäinen ei halua ottaa kantaa siihen, kumpi Suomen Yrittäjille olisi mieluisampi, hallituksen ajama muutos vai Yrittäjien tarjoama vaihtoehto.

Ensimmäisen sairauspäivän muuttaminen palkattomaksi on kirjattu hallitusohjelmaan. Muutosta valmistelemaan on tarkoitus perustaa kolmikantainen työryhmä, jossa on sekä työnantaja- että työntekijäpuolen edustajia.

Voinee olettaa, että tästäkään työmarkkinauudistuksesta ei päästä yksimielisyyteen kolmikantaisessa työryhmässä. Työntekijäjärjestöt ovat kokeneet, että Orpon oikeistohallitus toteuttaa uudistuksillaan työnantajapuolen toiveita.

STT kysyi Suomen Yrittäjien ehdottamasta vaihtoehdosta kommentteja myös Elinkeinoelämän keskusliitolta (EK).

– Tässä vaiheessa emme kommentoi asiaa enempää kuin että asiasta on hallitusohjelmassa kirjaus ja odotamme sen pohjalta käynnistyvää valmistelua, minkä yhteydessä tulemme varmasti asiaan kantaa ottamaan, EK:n johtaja Ilkka Oksala vastasi sähköpostitse STT:lle.

Tämänhetkisen aikataulun mukaan lakiesitys ensimmäisen sairauspäivän palkattomuudesta annettaisiin eduskunnalle ensi vuoden elokuussa.

Lue myös: Enemmistö työterveyshuollon palveluita käyttävistä on matalasti koulutettu