Talousasiantuntijoiden mukaan Suomella olisi varaa kasvattaa vientiään Kiinaan, mutta kolikolla on myös kääntöpuolensa. Tänään Kiinaan saapuneella tasavallan presidentti Alexander Stubbilla on vierailulla mukanaan mittava kauppavaltuuskunta.
Viime vuonna Suomen vienti Kiinaan kutistui 12 prosenttia. Yhdysvaltojen jälkeen maailman toiseksi suurimmasta taloudesta olisi yhä otettavaa, arvioivat MTV:n Huomenta Suomessa vierailleet ekonomistit.
– Tällä hetkellä Kiinan politiikan lempilapsia ovat olleet kaikki korkeaan teknologiaan, tekoälyyn, 5G-verkkoihin ja tulevaisuuden teknologioihin liittyvä. Varmasti näillä kaikilla on kysyntää, sanoo vanhempi ekonomisti Riikka Nuutilainen Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitokselta.
Nuutilaisen mukaan vientinäkökulmasta Suomella voisi olla potentiaalia vihreän siirtymän toimialoilla sekä vanhenemiseen liittyvissä palveluissa, sillä Kiinan väestökin vanhenee vauhdilla.
Niin ikään Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu näkee mahdollisuuksia ympäristöteknologiassa ja vaurastuville kiinalaiskuluttajille suunnatuissa palveluissa ja tuotteissa.
Kasvu on usein huimaa aloilla, jotka pääsevät niin sanotusti Kiinan presidentin Xi Jinpingin lempilapsiksi.
– Jotta tietää, mitkä alat ovat tulevaisuuden lempilapsia, pitää lukea Xin puheita ja yrittää ymmärtää, mihin hän Kiinaa vie – se on ehkä jonkunnäköinen mystifioitu idän teknologiajätti, joka selviää omilla jaloillaan, Koivu kuvailee.
Lue lisää: Stubb julkaisi ensimmäiset kuvat Kiinasta
Kiina suosii kotimaista
Presidentti Stubbin vierailun seuratuin hetki lienee tiistaina, kun hän tapaa presidentti Xi Jinpingin.
Hallituksen ministereiden lisäksi Stubbin matkaseurueeseen kuuluu myös yli 30-henkinen yritysvaltuuskunta. Elinkeinoelämän vaikuttajien lisäksi valtuuskunnassa on mukana edustajia useasta eri yrityksestä.
Kiinan talous on heikommissa kantimissa kuin mitä se oli presidentti Sauli Niinistön Kiinan-vierailun aikaan vuonna 2019, ennen koronavuosia.
– Liiketoimintaympäristö ulkomaisille yrityksille on koko ajan heikentynyt. Kiina on siirtynyt enemmän suosimaan omia yrityksiään ja tarjoaa niille kilpailuetuja, joita ulkomaiset yritykset pitävät epäreiluina, Suomen Pankin Nuutilainen sanoo.
Ukrainan sodan takia suomalaisyritykset ovat Nuutilaisen mukaan vähentäneet uusia investointejaan Kiinaan.
Vaikka tietyillä aloilla voi olla suuriakin kasvumahdollisuuksia, Nordean Koivu ei suhtautuisi Kiinan markkinaan varauksettomasti.
– Kiina ei missään nimessä ole sellainen maa, johon yksioikoisesti kannattaisi jokaiselle yritykselle sanoa, että sinne vaan katsomaan mitä tapahtuu.
Koivun mukaan Xin aikana talous on otetty tiukemmin kommunistisen puolueen ohjaukseen. Presidentti muun muassa valitsee itse toimitusjohtajia tiettyihin kriittisiin yrityksiin. Poliittiseen keskittämiseen liittyy omat epävarmuutensa.
– Liike-elämän näkökulmasta kehitys voi olla aika tempoilevaa, Koivu sanoo.
Lue myös: Saako Stubb Kiinan johtajan soittamaan ratkaisevan puhelun Putinille?
1:47