Pääsiäiseen jatkuva paastonaika alkoi tänään. Harva paastoaa enää perinteiseen tapaan, mutta ekopaaston suosio on kasvanut. Tänä vuonna ekopaasto kannustaa tekemään ympäristö- ja ilmastoystävällisiä ruokavalintoja.
Laura Riuttanen osallistuu ekopaastoon toista kertaa. Hänen lounaslautasensa täyttyy kasvisruuasta.
– Sanamukaisestihan karnevaali tarkoittaa lihasta luopumista ja se on ollut paastossakin se perinteinen tapa. Kyllä minä pyrin syömään mahdollisimman vähän lihaa, kertoo Riuttanen.
Tänä vuonna ekopaaston teemana on ruoka. Ruoka tuottaa viidesosan suomalaisten hiilidioksidipäästöistä, joten sillä, mitä syömme, on merkitystä. Liha, erityisesti naudanlihan tuotanto, on merkittävä ilmastopäästöjen lähde.
Vanha paastoperinne uudistuu
Kirkon näkökulmasta ekopaasto tarkoittaa vanhan perinteen uudistamista nykypäivään sopivaksi.
– Meillä on vuosisataiset perinteet siihen, että eletään seitsemän viikkoa eri tavalla. Se, että nyt eletään tavalla, jossa etsitään ympäristön parasta ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä, on sen tuomista tähän päivään, arvioi Kirkkohallituksen ympäristöasiantuntija, rovasti Ilkka Sipiläinen.
Laura Riuttanen osallistuu Ekopaasto-kampanjaan toista kertaa.
Ilmastonmuutos haastaa tottumukset
Ekopaastoon osallistuvien tarkkaa määrää ei tiedetä, mutta arviot liikkuvat tuhansissa.
Myös rovasti Sipiläinen osallistuu ekopaastoon.
– Luovun paastonajaksi lihansyönnistä enkä käytä viiniä tai muuta alkoholia. Pääsiäisen luomulammas ja punaviini maistuvat sitten toivottavasti paremmilta, perustelee Sipiläinen.
Ruuan lisäksi paastonaikana voi pohtia muitakin kulutustottumuksia.
– Ilmastonmuutos haastaa meitä pohtimaan meidän kulutustottumuksia, että mitä me oikeasti tarvitaan ja mitä ei. Sehän on myös paaston perinteinen ajatus: keskitytään olennaiseen ja siihen, mikä meidän elämässä on oikeasti tärkeätä, pohtii Laura Riuttanen.
Ekopaasto-kampanjan toteuttavat kirkko, Kirkon ulkomaanavun Changemaker-verkosto ja Martat.
Kampanjan nettisivut löytyvät täältä.