Suomen Yrittäjien pääekonomistin mukaan korkoja laskettiin liian vähän ja liian myöhään.
Euroopan keskuspankki (EKP) ilmoitti torstaina laskevansa ohjauskorkojaan 0,25 prosenttiyksikköä. EKP:n talletuskorko asettuu nyt tasan kolmeen prosenttiin.
Rahoitusmarkkinoilla odotettiin ohjauskorkojen laskua. Korkoja laskemalla pyritään tukemaan talouden kasvua ja hidastamaan euroalueen inflaatiota.
EKP myös alensi talouden kasvuodotuksia keskipitkällä aikavälillä. EKP:n tiedotteen mukaan keskuspankki arvioi nyt talouden kasvavan tänä vuonna 0,7 prosenttia ja ensi vuonna 1,1 prosenttia.
Lue myös: Suomalaiset saavat hyvän korkouutisen EKP:ltä – näin se näkyy
Euroalueen inflaatio on EKP:n mukaan hidastunut, mutta on edelleen nopeaa. Kokonaisinflaation arvioidaan olevan tänä vuonna keskimäärin 2,4 prosenttia, ensi vuonna 2,1 prosenttia ja vuonna 2026 inflaation arvioidaan olevan 1,9 prosenttia.
Useimmat pohjainflaation mittarit viittaavat EKP:n mukaan siihen, että inflaatio asettuu keskipitkällä aikavälillä kestävästi tavoitellun kahden prosentin tuntumaan.
"Teollisuuden ahdinko huutaa"
Suomen Yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotheruksen mukaan EKP:n joululahja oli laiha. Hän kirjoittaa analyysissään, että koron lasku noudattaa aiempaa linjaa: liian vähän, liian myöhään. EKP myöhästyi Brotheruksen mukaan korkojen nostosta toissa vuonna, vaikka markkinaennusteet kertoivat inflaation ylittävän jatkossa selvästi kahden prosentin tavoitteen. Nyt virhettä tehdään toiseen suuntaan, Brotherus sanoo.
Brotheruksen mukaan EKP:n virhe iskee Suomen talouteen. Suomessa inflaatiokehitys on ollut jo toista vuotta noin yhden prosentin luokkaa ja Suomi kärsii liian korkeista koroista, Brotherus kirjoittaa.
OP-ryhmän seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen puolestaan sanoo analyysissään, että EKP ei tälläkään kerralla halunnut yllättää markkinoita.
– Korkopäätös kertoi siitä, ettei EKP näe euroalueen talouskuvaa niin synkkänä, että taloustilanne olisi perustellut tavanomaista isomman 0,5 prosenttiyksikön koronlaskun, vaikka teollisuuden ahdinko suorastaan huutaa rahapolitiikan keventämistä, Hännikäinen kirjoittaa.
Hännikäisen mukaan EKP:n viestinnän kipupiste on liittynyt keskuspankin haluttomuuteen ottaa kantaa tuleviin korkopäätöksiin. EKP ei halunnut edelleenkään ottaa kantaa tuleviin päätöksiin, vaan painotti Hännikäisen mukaan tekevänsä päätökset kokous kerrallaan tulevan talouskehityksen perusteella.
OP-ryhmä ennustaa, että EKP laskee ohjauskorkoja niin ikään 0,25 prosenttiyksikköä tammi-, maalis-, huhti- ja kesäkuun kokouksissa.
Euribor-korkojen OP-ryhmä uskoo asettuvan kahden prosentin tienoille ensi vuoden kesään mennessä. Tällä hetkellä 12 kuukauden Euribor on 2,4 prosentin tuntumassa.