Vielä kaksi viikkoa sitten ohjauskoron odotettiin laskevan 1,5 prosenttiyksikköä tänä vuonna, mutta markkinoiden ennusteet inflaation laantumisesta ovat maltillistuneet. Erityisesti palveluiden inflaatio on pysynyt liian korkealla tasolla, kirjoittaa MTV Uutisten taloustoimittaja Joonas Turunen.
Euroopan keskuspankki (EKP) ilmoitti torstaina pitävänsä keskeiset ohjauskorot ennallaan, kuten oli odotettua. Taustalla on inflaation toivottua vaimeampi hidastuminen.
Lue lisää: EKP: Inflaatio ja talouskasvu jää arvioitua matalammiksi – korot laskemassa alkukesästä
Toisin sanoen kuluttajahinnat nousevat edelleen nopeammin kuin pitäisi.
Kokonaisuutena inflaatio oli euroalueella helmikuussa 2,6 prosenttia, mikä kuulostaa maltilliselta. Lukujen sisältä löytyy kuitenkin huolestuttavia piirteitä: pohjainflaatio oli edelleen 3,1 prosenttia, kun se tammikuussa oli 3,3 prosenttia.
Pohjainflaatio kertoo paljon hintojen nousun sitkeydestä, sillä siitä on putsattu pois nopeasti muuttuvat energian ja elintarvikkeiden hinnat. Energia halpenikin helmikuussa 3,7 prosenttia vuodentakaisesta, mutta monilla muilla alueilla hintojen nousu jatkui.
Erityisesti inflaation hillinnässä tuli takapakkia palveluinflaatiossa, joka oli helmikuussa 3,9 prosenttia. Palveluinflaation hidastuminen kertoo osittain siitä, että palkankorotusten paineella on vaikutusta.
Tästä syystä useat ekonomistit ovat arvioineet, että EKP aloittaa ohjauskorkojen laskut aikaisintaan kesällä.
Talletuskorko kolmeen prosenttiin vuoden lopulla
Millä tahdilla asuntolainojen korkoihin vaikuttavat euribor-korot sitten laskevat?
Vielä kaksi viikkoa sitten markkinat hinnoittelivat korkokehityksen siten, että keskeiset viitekorot laskisivat 1,5 prosenttiyksiköllä vuoden 2024 aikana. Nyt uutistoimisto Reutersin tuoreimmassa ekonomistikyselyssä odotukset koronlaskun tasosta ovat pudonneet prosenttiin.
Tiivistetysti: odotukset viitekorkojen laskusta ovat vaimentuneet, sillä tuoreimmissa talousennusteissa on edelleen sisällä paljon epävarmuutta.
Innokkaimmat odottivat EKP:lta ohjauskorkojen laskua jo keväällä – pelkästään tämä odotus aiheutti heiluntaa euribor-korkojen tasossa alkuvuonna. Keskuspankki on kuitenkin hyvin varovainen, sillä koronlaskuja ei haluta aloittaa liian aikaisin.
Perusrahoitusoperaatioiden korko eli ohjauskorko pysyi 4,50 prosentissa, maksuvalmiusluoton korko 4,75 prosentissa ja talletuskorko 4,00 prosentissa.
Asuntolainoihin etenkin Suomessa vaikuttavat euribor-korot seuraavat karkeasti markkinoiden odotuksia talletuskoron kehityksestä.
Esimerkiksi Suomessa yleisin viitekorko, 12 kuukauden euribor, on tällä viikolla ollut reilun 3,7 prosentin tasolla. Taustalla on odotus, että talletuskorkoa lasketaan siten, että se olisi keskimäärin 3,5 prosenttia seuraavan 12 kuukauden aikana.
Tämän päälle hinnoitellaan 0,2 prosentin riskilisä.
Korkomarkkinoilla on siis selvä odotus, että EKP laskee seuraavan vuoden aikana ohjauskorkojaan useampaan kertaan. Talousmedia Bloombergin ekonomistikyselyn mukaan on lähes varmaa, että korkoja lasketaan ensimmäisen kerran kesäkuussa.
Talletuskorko on nyt neljässä prosenttia, ja OP ennustaa koron laskevan vuoden lopulla kolmeen prosenttiin. Sen perusteella voi päätellä, että myös euribor-korot pysyvät kolmosella alkavissa lukemissa lähes koko vuoden.
Asuntovelallisen kannattaa siis varautua siihen, että vuosi 2024 on vielä melko kallis vuosi korkokulujen kannalta.