Ekonomistien mukaan EKP ilmoittaa torstaina ohjauskoron laskusta. Suurin jännitys liittyy siihen, mitä pankin johto lausuu tulevasta korkokehityksestä, kirjoittaa MTV Uutisten taloustoimittaja Joonas Turunen.
Päivitys kello 17.40: EKP teki korkopäätöksensä torstaina iltapäivällä, lue lisää aiheesta: EKP laski odotetusti ohjauskorkoaan
Asuntolainojen yleisin viitekorko eli 12 kuukauden euribor asettui maanantaina lukemaan 2,986 prosenttia. Kyseessä on ensimmäinen kerta puoleentoista vuoteen, kun korko putoaa alle kolmeen prosenttiin.
Sama suunta jatkui myös keskiviikkona. MTV Uutisten haastattelemat ekonomistit pitävät käytännössä selvänä, että EKP ilmoittaa torstaina ohjauskorkojen laskusta 0,25 prosenttiyksiköllä.
Nyt 3,75 prosentissa kesäkuusta asti ollut talletuskorko olisi siis laskemassa 3,5 prosenttiin, ja olisi oikeastaan dramaattinen yllätys, mikäli näin ei tapahtuisi. Sen sijaan suurin mielenkiinto kohdistuu siihen, mitä pankin johto lausuu tulevista koronlaskuista.
Inflaatio laskenut odotettua nopeammin
Kuluttajahinnat ovat nousseet viimeisen parin vuoden aikana nopeasti – pahimmillaan inflaatio oli 10,6 prosenttia lokakuussa 2022. Syksystä 2023 alkaen tilanne on vähitellen rauhoittunut, kun Euroopassa on sopeuduttu Venäjän aiheuttamaan energiakriisiin ja koronapandemian aikaisiin tuotannon pullonkauloihin.
Asuntovelallisia kiinnostavat viitekorot ovat laskeneet sitä mukaa, kun EKP on saanut lisätietoja inflaation kehityksestä. Eurostatin ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatio oli elokuussa enää 2,2 prosenttia, mikä on jo lähellä EKP:n pitkän aikavälin tavoitetta, joka on kaksi prosenttia.
Tästä huolimatta pääjohtaja Christine Lagarde on ollut hyvin varovainen kommenteissaan korkojen laskuvauhdista. Miksi näin?
Suomessa inflaatio on pudonnut kesäkuukausina jo 0,5 prosenttiin. Meille kelpaisivat nopeammatkin koronlaskut, mutta EKP katsoo ennen kaikkea pohjainflaatiota, josta on putsattu ruoan ja energian hintojen vaikutus muihin kuluttajahintoihin.
Erityisen sitkeää on ollut palveluiden inflaatio, joka oli elokuussa 4,2 prosenttia. Isoin syy tähän ovat Keski-Euroopassa edelleen jaettavat suuret palkankorotukset. Mutta löytyy taustalla myös yllättäviä tekijöitä.
Ranskassa palvelut kallistuivat kesällä vielä enemmän kuin Saksassa. Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich arvioi, että yksi selittävä tekijä tälle olivat Pariisin olympialaiset, jotka nostivat palveluiden kysyntää.
Millä tahdilla korot laskevat?
EKP:n uskotaan laskevan korkoja torstaina kokouksessa ja sen jälkeen seuraavan kerran joulukuussa. Danske Bank ennustaa, että EKP laskee korkoja ensi vuonna kolme kertaa, Nordeassa arvioidaan laskujen määräksi neljä vuodelle 2025.
Näin eniten asuntolainojen viitekorkoihin vaikuttava talletuskorko olisi 2,5 prosentissa tai jopa 2,25 prosentissa ensi vuoden lopulla.
Tosin Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju totesi tiistaina Kauppalehdelle, ettei paluu nollakorkoon ole poissuljettua.
Kovin todennäköisenä tätä ei kuitenkaan pidetä – eikä nollakorkoja edes toivota, sillä ne kertovat ensisijaisesti olemattomasta talouskasvusta ja vanhenevasta väestöstä. Juuri näitä ongelmia pitäisi Suomessa ja euroalueella pyrkiä korjaamaan.
Nordean von Gerichin mukaan EKP on juuri nyt "datariippuvaisessa tilassa". Ekonomistit seuraavat torstaina erityisesti sitä, mitä pääjohtaja Lagarde kertoo euroalueen työmarkkinoista ja palkkapaineista.
– Eli nähdäänkö nyt vahvempia merkkejä siitä, että palkkakehitys olisi jäähtymässä enemmän kuin vielä vaikka kesäkuun korkokokouksessa, ja mitä sanotaan talouden yleisestä viretilasta, sanoo seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen OP:sta.
Jos palkkojen nopea nousu euroalueella taittuu, lasketaan korkoja ekonomistien mukaan neljännesvuosittain ensi vuoden loppuun asti. Sen jälkeen lasku pysähtyy, ja lähivuosien korkotasoksi ennustetaan 2-3 prosenttia.
Suomalaisten velallisten näkökulmasta on kuitenkin hyvä uutinen, että pahin korkokurimus näyttää olevan takana.