Philip Lanen mukaan EKP voi alkaa höllätä tiukkaa rahapolitiikkaansa, jos inflaatio onnistutaan laskemaan kahteen prosenttiin ensi vuonna.
Helsingissä vieraileva Euroopan keskuspankin pääekonomisti Philip Lane myöntää Suomen kokeneen taloudellisesti kovia viime vuosina. EKP:n rahapolitiikan vaikutusten lisäksi Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on näkynyt Venäjän naapurimaiden talouksissa muita Euroopan maita kovemmin. Rahaa on täytynyt ohjata puolustukseen.
Nyt EKP arvioi, että tunnelin päässä näkyy valoa. Suomen talouden pitäisi alkaa elpyä tämän vuoden jälkipuoliskon ja vuoden 2025 välillä.
– Sanoisin, että odotamme taitekohtaa oikeastaan juuri nyt. Seuraamme hyvin tarkasti tämän vuoden toista puoliskoa Suomen taloudessa ja sitä, onko talouden toipuminen raiteillaan. Kulutuksen, investointien ja koko talouden parantumisen tulisi olla näkyvissä, Lane sanoo.
Lanen mukaan Suomen työllisyystilanne on ollut monia muita EU-maita heikompi ja myös asuntolainallisiin EKP:n korkopolitiikka on osunut kovempaa kuin monessa muussa maassa.
– Kun korot laskevat, lainansaanti helpottuu. Mutta tietysti asuntomarkkinoiden toipuminen vie aikaa, erityisesti rakentamisen saralla.
1:04
Haastattelussa Euroopan keskuspankin pääekonomisti Philip Lane: Suomi on ollut kovilla.
Tavoitteena kahden prosentin inflaatio ensi vuonna
Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn ennustaa EKP:n laskevan ohjauskorkojaan kahdesti 0,25 prosenttiyksikköä tänä vuonna Bloombergille antamassaan haastattelussa. Sen myötä talletuskorko olisi vuoden lopulla 3,25 prosenttia.
Jo kesäkuussa EKP laski ohjauskorkoja 0,25 prosenttiyksikköä, ensimmäistä kertaa sitten vuonna 2022 alkaneiden koronnostojen.
Lue myös: EKP laski ohjauskorkoaan ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen
EKP laski odotetusti ohjauskorkojaan, mutta milloin asuntovelallisen ahdinko helpottaa?
Lane ei anna yhtä rohkeita veikkauksia tulevasta ja korostaa, ettei EKP ole sitoutunut mihinkään aikajanaan. EKP pyrkii siihen, että kuluttajahintojen kallistuminen eli talouden inflaatio painuu kahteen prosenttiin vuoden 2025 toisella puoliskolla.
– Jos tämä päämäärä toteutuu, lisää koronlaskuja on todellakin luvassa, Lane silti arvioi.
Euroalueen kokonaisinflaatio kiihtyi huhtikuun 2,4 prosentista 2,6 prosenttiin toukokuussa.
Heti perään hän muistuttaa epävarmasta maailmantilanteesta, jonka vuoksi koronlaskujen tahti voi hidastua.
– Ajattelemme, että inflaation shokki on pienentynyt. Ensimmäisen koronlaskun olemme jo tehneet. Mutta rahapolitiikan ympäristö voi muuttua. Elämme korkeassa epävarmuudessa.
Lue myös: Inflaatio hidastui Suomessa toukokuussa – euroalueella sen sijaan merkkejä kiihtymisestä
Panostukset koulutukseen ja innovaatioihin tärkeitä
Epävarmuus on Lanen mukaan tekijä, joka erottaa Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet tällä hetkellä toisistaan. Ukrainan sota heijastuu euroalueeseen huomattavasti voimakkaammin. Vaikka Ukraina on onnistunut ylläpitämään paljon tuotantoa, maatalous, energiasektori ja logistiikka ovat kärsineet rajusti sodasta, mikä näkyy myös muualla Euroopassa.
Ukrainan ja Lähi-idän sotien lisäksi Euroopan taloutta varjostavat muutkin huolet. Lanen mukaan pitkällä tähtäimellä Euroopan vanheneva väestö tulee heijastumaan talouskasvuun ja tuottavuuteen. Ilman talouskasvua terveysjärjestelmien, puolustuksen ja eläkkeiden ylläpitäminen käy kuormittavaksi.
– Siksi mielestäni jokaisessa maassa olisi tärkeä keskittyä tukemaan koulutusta, innovaatioita ja yrityksiä.
Lyhyellä tähtäimellä suurin haaste on inflaation laskeminen.
– Ensi vuonna keskitymme viimeiseen mailiin, jotta kahden prosentin tavoitteeseen päästään. Sitten voimme siirtyä rajoittavasta rahapolitiikasta takaisin kohti normaalia, Lane toteaa.