Meriveden lämpötila Tyynellämerellä on niin korkea, että El Nino -sääilmiön voidaan sanoa alkaneen, kertovat kansainväliset ilmatieteen laitokset.
Sen sijaan on esitetty erilaisia ennustusmalleja siitä, kuinka voimakas ilmiö on tällä kertaa. Joidenkin mielestä siitä tulee heikko, joidenkin mielestä voimakas ja joidenkin mielestä keskinkertainen.
– Ennustusmallit eivät lupaa heikkoa El Ninoa. Niiden mukaan siitä olisi tulossa keskinkertainen tai voimakas, sanoo David Jones Australian ilmatieteen laitokselta uutistoimisto AFP:lle.
Japanin ilmatieteen laitos ennustaa El Ninon jatkuvan tämän vuoden loppupuolelle.
El Nino esiintyy satunnaisesti
- Kyse on ilmavirtojen ja merivirtojen vuorovaikutuksesta.
- Pintalämpötilan nousu itäisellä Tyynellämerellä on merkki El Ninon kehittymisestä.
- Ensimmäisiä kaukovaikutuksia ovat esimerkiksi sateet Perun aavikolla sekä Intian monsuunikauden myöhäisempi alkaminen.
- El Ninon katsotaan virallisesti alkaneen, kun trooppisen Tyynenmeren lämpötila nousee 0,5 astetta yli pitkän ajan keskiarvon.
- Tyypillisesti El Nino -ilmiö kehittyy huhti-kesäkuun aikana ja on vahvimmillaan joulu-helmikuussa.
- El Nino -ilmiö voidaan ennustaa vain muutamaa kuukautta aiemmin.
Yhdysvaltain säätieteilijöiden mukaan runsaiden sateiden mahdollisuus kasvaa Yhdysvalloissa ja Etelä-Amerikassa, kun taas Aasiaan on odotettavissa paahtavia helteitä.
Kuivuus voi näillä seuduilla tuhota paljon vettä vaativat riisisadot, kertoo uutistoimisto Reuters.
Suomessa El Ninoa ei juuri huomaa
El Nino -ilmiöllä ei ole juurikaan vaikutusta Suomen sääoloihin. Tämä huomattiin muun muassa viisi vuotta sitten, jolloin El Nino oli selväpiirteinen.
– Suomi on juuri sellaisessa maapallon nurkassa, että El Ninon vaikutus on suurin piirtein pienempi kuin missään muualla, kertoo tutkija Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitokselta STT:lle.
Ilmiön vaikutus tuntuu kaikilla trooppisilla alueilla päiväntasaajan ympäristössä eri puolilla maapalloa.
– Kun Tyynenmeren alueella tiedetään El Ninon tilanne, siellä voidaan aika hyvin päätellä, onko odotettavissa kuiva vai märkä vuosi. Tropiikissahan tilanne on se, että sademäärä on käytännön kannalta tärkeämpi kuin lämpötila. Siellä lämpötilat vaihtelevat aika vähän vuodesta toiseen, mutta sademäärät hyvinkin paljon, Ruosteenoja sanoo.
Aikaisempia El Ninoja on syytetty muun muassa suurtulvista, maanvyörymistä ja maataloustuotannolle aiheutuneista vahingoista.
Esimerkiksi Intiassa, missä viljely on suuresti riippuvainen monsuunisateista, El Nino voi pienentää riisi-, vehnä- ja puuvillasatoja huomattavasti.