Mehiläisen ja Taloustutkimuksen toteuttaman kyselytutkimuksen perusteella eläkeläisiä huolestuttavat kansansairaudet, uniongelmat, liian vähäinen liikkuminen, yksinäisyys ja ikääntyminen ylipäätään.
Tutkimukseen vastasi viime tammikuussa yli 1 400 suomalaista eläkeikäistä, joista suurin osa oli kokoaikaisesti eläkkeellä.
– Moni haluaa elää hyvän elämän terveenä. Eläkkeellä olevat näkevät usein selvästi sen, että terveyden heikkeneminen heikentää myös elämän laatua. Esimerkkejä löytyy omista tuttavista, jotka eivät terveyden pettäessä ennättäneetkään nauttia eläkevuosien vapaudesta, Mehiläisen yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall kertoo.
1. Kansansairaudet pelottavat
Kansansairaudet huolestuttavat eläkkeellä olevia omassa terveydessä kaikista eniten. Jopa kolmannes vastaajista on huolissaan tuki- ja liikuntaelinten sekä sydän- ja verisuonten sairauksista. Oman terveyden romahtaminen pelottaa neljäsosaa.
– Onneksi pienilläkin muutostoimilla on merkitystä ja monella eläkeikäisellä on itsellään halu vaikuttaa oman toimintakyvyn säilymiseen jo ennen kuin on liian myöhäistä. Yhdessä lääkärin ja/tai terveydenhoitajan kanssa pystyy hyvin kartoittamaan omat vahvuudet ja samalla nekin tekijät, jotka uhkaavat omaa toimintakykyä. Kun tietää oman tilanteensa, pystyy tekemään oikeita valintoja ja nauttimaan elämästä, Rosenvall sanoo.
2. Yli viidesosa ei nuku hyvin, ja se huolestuttaa
Hyvä uni on terveydelle ja hyvinvoinnille välttämätöntä, mutta kyselyn perusteella jopa joka viides eläkeläinen nukkuu huonosti.
– Tilapäisiä unihäiriöitä on jokaisella jossakin elämänvaiheessa. Oman unen määrän ja laadun arvioiminen on vaikeaa, mutta esimerkiksi liiallinen päiväaikainen väsymys on selvä merkki siitä, että jotakin on pielessä yöunen suhteen. Ahdistus siitä, saako unta, tai haaste ylläpitää säännöllistä vuorokausirytmiä voi vaikuttaa hyvinkin paljon unen määrään ja laatuun, jolloin tilanne voi vaatia tutkimusta ja hoitoa, Rosenvall kuvailee.
3. Liikunko tarpeeksi?
Vaikka 40 prosenttia eläkkeellä olevista kertoo harrastavansa liikuntaa päivittäin, reilu viidesosa liikkuu omasta mielestään kuitenkin liian vähän. Reipas liikunta edistää terveyttä ja henkistä hyvinvointia monin tavoin ehkäisemällä muun muassa kansansairauksia sekä edistämällä hyvää unta.
– Ikävuosien mukana kertyvät vaivat tai sairaudet saattavat rajoittaa liikkumista. Toisaalta myös hyötyliikunta jää helposti kokonaan pois silloin, kun jää pois työelämästä. Jos arki sisältää eläkkeellä kovin vähän liikuntaa, kannattaa pysähtyä miettimään omaa tilannettaan ja tarvittaessa yhdessä ammattilaisen kanssa suunnitella tapa sisällyttää liikunta mukaan arkipäiviin, Rosenvall ehdottaa.
4. Ikääntyminen pelottaa
Ikääntyminen pelottaa miltei viidesosaa vastaajista, mutta pelkojen kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Huolia voi hälventää ja mahdollisia terveysongelmia ennakoida käymällä säännöllisesti terveystarkastuksissa.
– Ikävuosien lisääntyessä ihmisten yksilöllisyys terveysasioissa selvästi korostuu ja rutiininomaisten "ikäryhmätarkastusten" mielekkyys vähenee. Jokaisella meistä on joitakin huolia oman terveyden suhteen. Huolten lisäksi voi olla myös erilaisia vaaratekijöitä uhkaamassa omaa terveyttä ja toimintakykyä. Terveystarkastuksesta on toki hyötyä, jotta tietää kattavasti sen, miten omaa terveyttä voi omilla toimillaan edistää, Rosenvall sanoo.
5. Yksinäisyys mietityttää osaa
Valtaosa eläkkeellä olevista on tyytyväinen parisuhteeseensa ja suhteisiin lähipiirinsä kanssa. Hyviä ystäviä on kolmella neljästä, mutta silti reilu kymmenes kokee itsensä yksinäiseksi.
Lähde: Mehiläinen Oy
Miten estän aivoinfarktin?
Tästä keskusteltiin Studio55.fi-ohjelmassa neurologian professori Markku Kasteen kanssa toukokuussa 2015. Katso haastattelu!
25:30
