Metsä Groupissa arvioidaan, että terveyskyselyjä käyttämällä työterveyspalveluresurssit voidaan kohdistaa oikeaan osoitteeseen.
Metsä Groupin johtava työterveyslääkäri Anna Back on innostunut. Muutama vuosi sitten metsäteollisuuskonserni otti käyttöön terveyskyselyt, joiden avulla työterveyspalvelujen käyttö on tehostunut. Aiemmin työntekijöille tehtiin rutiininomaisia terveystarkastuksia ja labrakokeita – usein turhiakin.
– Nykyaikaisiin työterveyspalveluihin kuuluvat varhainen välittäminen ja työterveyspalvelujen kohdentaminen ennalta ehkäiseviin toimiin. Terveet eivät tule terveemmiksi, vaikka heistä otettaisiin sata laboratoriokoetta. Kyselyn kautta olemme löytäneet esimerkiksi ne, joilla on suurentunut riski sairastua aikuistyypin diabetekseen ja ne, jotka kärsivät unihäiriöistä, hän sanoo.
Työntekijä terveystarkastukseen "hälytysmerkkien" perusteella
Työntekijät vastaavat sähköiseen työterveyskyselyyn noin kolmen vuoden välein. Tuloksissa sovelletaan liikennevaloajattelua, jossa terveydentilan vahvuudet ilmaistaan vihreällä, potentiaaliset terveyttä uhkaavat tekijät keltaisella sekä huolenaiheet ja muutostarpeet punaisella värillä. Terveydentilan lisäksi kyselyt antavat tietoa yrityksen työilmapiiristä ja olosuhteista.
– Hälytysmerkkien perusteella työntekijä kutsutaan terveystarkastukseen. Tämän lisäksi teemme esimerkiksi ikäkausitarkastuksia 45 vuoden iästä lähtien noin 5 vuoden välein.
Kyselyjen vastausprosentit ovat olleet Metsä Groupissa niin hyviä, että tuloksista on voitu koostaa myös työyhteisökohtaisia yhteenvetoja.
– Luottamuksellisuus on tärkeää, jotta ihmiset uskaltavat vastata avoimesti. Työnantaja ei saa tietoja yksittäisen työntekijän terveydentilasta”, Back korostaa.
Tavallisimpia löydöksiä ovat tuki- ja liikuntaelinongelmat, ylipaino ja unihäiriöt. Saadun informaation perusteella on apua tarvitseville voitu tarjota vaikkapa fysioterapeutin tai psykologin palveluja.
– Meillä on järjestetty teemaryhmiä esimerkiksi kehonhallintaan, unihäiriöiden tai ylipainon hoitoon. Tällä tavalla ryhmiin pääsevät juuri ne, jotka apua tarvitsevat.
Tuki- ja liikuntaelinongelmat yleisiä
Finlan työterveyshoitaja ja kehittämiskoordinaattori Nora Nyberg on teettänyt työterveyskyselyjä asiakkailleen vuodesta 2009 lähtien.
– Saman yrityksenkin sisällä on yleensä paljon vaihtelua. Jossain on enemmän tupakoitsijoita, jossain koetaan haasteita esimiestyössä, hän kertoo.
Liikennevalomääritykset perustuvat yleisesti käytettyihin menetelmiin, esimerkiksi painonhallinnassa mittarina on BMI-painoindeksi ja alkoholinkäytössä seurataan Audit-alkoholiseulaa.
– Vihreän valon saa BMI-lukemalla 18,5–25, keltaisen raja-arvot ovat 25 ja 30 ja punainen valo syttyy, mikäli BMI on yli 30 tai alle 18,5.
Nyberg on huomannut, että nykyään tuki- ja liikuntaelinongelmia löytyy melkeinpä jokaisen vastaajan tuloksista. Tupakointia on saatu vähennettyä, mutta liikunta- ja unitottumukset vaihtelevat.
– Vaikka työterveyshuoltoyhteistyö olisi kuinka hyvää, ei yksittäisten henkilöiden ongelmia aina bongata lyhyessä rutiinitarkastuksessa. Stressiin ja mielialaan liittyvät ongelmat ovat usein turhan pitkällä ennen kuin yksilö hakee apua.
Hän kertoo, että ihmiset arvioivat oman työkykynsä keskimäärin kahdeksikoksi asteikolla yhdestä kymmeneen.
– On hienoa, että moni suomalainen pitää työstänsä ja kokee, että osaa tehdä sen hyvin, hän lisää.
"Ennen oltiin joko terveitä tai sairaita"
Metsä Groupissa pitkäjänteisemmällä työkykyjohtamisella on saatu aikaan asennemuutos. Ennen työntekijät olivat joko terveitä tai sairaita, mutta nyt he ovat työkykyisiä, osin työkykyisiä ja yhä harvemmin täysin työkyvyttömiä.
– Työkyvyn ja työn paremmalla yhteensovittamisella olemme saaneet vähennettyä tuki- ja liikuntaelinongelmista johtuvia sairauspäiviä. Myös työkierron lisääminen auttaa ennalta ehkäisemään yksipuolisesti kuormittavan työn aiheuttavia terveysongelmia.
– Työelämän olisi tärkeää joustaa, jotta työntekijät voisivat jatkaa siinä mahdollisimman pitkään. Hoitamalla riskitekijät ajoissa voidaan välttyä ennenaikaisilta työkyvyttömyyseläköitymisiltä. Esimerkiksi osa-aikainen työrytmi voisi pitää ikääntyvän virkeänä ja silti jättää aikaa levolle ja harrastuksille”, Back kokoaa.
Kohdista työterveysresurssit tehokkaasti1. Kerro työntekijöille työterveyskyselyn hyödyistä ja luottamuksellisuudesta. 2. Analysoi tuloksista kehityskohteet ja riskitekijät. 3. Tee realistinen toimintasuunnitelma. 4. Informoi työntekijöitä säännöllisesti toimenpiteiden edistymisestä. 5. Kerro myös, mikä yksilöllä ja yksikössä on hyvin. Kannusta työntekijöitä ylläpitämään hyviä elintapoja ja käytäntöjä. |