Pitääkö aikuisten käydä terveystarkastuksissa? Tämä on "riittävä kynnys" tutkimuksille

Koronaepidemia on aiheuttanut Suomessa hoitovelkaa ja viivästyttänyt monien sairauksien diagnosointia. Mitä myöhemmin sairaus todetaan, sitä huonompi on sen ennuste – korona-ajan on pelätty näkyvän lähivuosina jopa kuolleisuuden lisääntymisenä. 

Kannattaisiko suomalaisten nyt sitten urakalla hakeutua terveystarkastuksiin? Helsingin yliopiston yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon apulaisprofessori Lena Thorn toppuuttelee. Jos aikuinen ihminen kokee olonsa terveeksi, ei kohdentamattomasta terveystarkastuksesta ole juuri hyötyä.

– Peili on ihan riittävä terveystarkastusväline monelle.

Jos olemus on kovin tukeva ja vyötärö pullottaa, kannattaa ihmisen muuttaa elintapojaan paremmiksi. 

Keinot ovat tutut: monipuolinen kasvispainotteinen ruokavalio, säännöllinen liikunta ja riittävästä levosta huolehtiminen edistävät jokaisen hyvinvointia. Tupakoitsijoiden kannattaa tumpata savukkeensa. Jos alkoholia kuluu runsaasti, kannattaa sen kulutusta vähentää.

– Tärkeämpi asia on se, mitä ihminen tekee kotona kaikki ne muut päivät kuin sen yhden päivän, jolloin hän käy lääkärin vastaanotolla, Thorn linjaa.

Katso helppo tapa selvittää, pullottaako vyötärö vaarallisesti. Juttu jatkuu videon alla.

Osa terveydenhoidosta ihmisen itsensä vastuulla

Lasten ja nuorten terveyttä seurataan säännöllisesti neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa, jotta kasvuun ja kehitykseen vaikuttavat sairaudet ja häiriöt havaittaisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Toinen tavoite on tukea lapsia ja heidän perheitään kohti terveellisiä elintapoja.

Aikuisiässä ihminen on yleensä jo tietoinen terveyteensä vaikuttavista riskitekijöistä. Rutiininomainen lääkärin vastaanotolla käyminen ei välttämättä tuo tähän mitään lisää. Esimerkiksi nelikymppisten miesten laajoista terveystarkastuksista ei ole todettu tutkimuksissa olevan merkittävää hyötyä.

– Ajattelen, että aikuisille voidaan valtuuttaa tietty osa terveydenhoidosta myös itselleen, Thorn sanoo.

Kansantautien varalta kannattaa kiinnittää huomionsa muutamaan mitattavaan asiaan: verenpaineeseen, kolesteroliin ja painoon.

Lue myös: Korvaako hyvä kolesteroli pahaa? Professori lyö faktat tiskiin salakavalasta terveysriskistä: "Ensimmäinen oire voi olla infarkti 30-vuotiaana"

Tällaista on järkevä terveysseuranta

Ylipaino ja lihavuus on merkittävä kansanterveysongelma, mutta monen kotoa löytyy liikakiloista kertova vaaka, jos peili ei riitä asiaa paljastamaan.

Verenpainetasonsa voi käydä mittauttamassa terveyskeskuksessa sekä monissa apteekeissa, jos mittaria ei jo kotoa löydy. Rauhallisessa ympäristössä tehty mittaus antaa luotettavamman tuloksen, kun stressi ei nosta paineita. Mikäli arvot eivät ole koholla, voi verenpaineen mittauttaa noin viiden vuoden välein.

Kolesterolin kohdalta riittää Thornin mukaan, jos omat arvonsa tietää neljänkympin jälkeen. Jos kolesteroli on kohonnut, pitää asiaan yrittää puuttua elintavoilla tai lääkityksellä.

Sen sijaan esimerkiksi verensokerin tai vitamiinitasojen mittaaminen ei ole Thornin mukaan ennaltaehkäisevässä mielessä tarpeellista. Diabetesriskinsä voi selvittää esimerkiksi Diabetesliiton sivuilta löytyvällä testillä.

Moni pelkää syöpään sairastumista ja seulontoihin kannattaakin osallistua aina kutsun käydessä – syöpätaudit kun ovat varhaisvaiheessaan usein vähäoireisia tai oireettomia. Suomessa seulotaan kohdunkaulansyöpää, rintasyöpää sekä suolistosyöpää.

Miten syöpä oireilee? Katso, millaisista oireista on aiheellista huolestua. Juttu jatkuu videon alla.

Liika tutkiminen voi lisätä huolta

Yksityisen sektorin toimijat tarjoavat erilaisia terveyspaketteja, joissa ihmisen elimistön tilaa mitataan tyypillisesti laboratoriokokeilla. Thorn pitää hyvänä, että ihminen on kiinnostunut terveydentilastaan ja haluaa vaikuttaa siihen. Jos terveystarkastus herättää muuttamaan haitallisia elintapoja, on se toki hyvä asia.

Tällaisiin tarkastuksiin liittyy yksi olennainen ongelma: niissä käyvät usein valmiiksi terveydestään kiinnostuneet ja siitä huolta pitävät henkilöt – eivät siis ihmiset, jotka tutkimuksista eniten hyötyisivät.

Liika huolikin kuormittaa. Stressi heijastuu elintapoihin, esimerkiksi uneen, ja kovin neuroottisesti terveysmittareitaan tarkkaileva voikin tehdä itselleen karhunpalveluksen.

– Jos liikaa tutkitaan ja hutkitaan turhia asioita, se voi tuottaa myös lisää ahdistusta ja huolta. Se voi johtaa siihen, että ihminen kokee itsensä sairaammaksi kuin on, millä voi olla negatiivinen vaikutus terveydentilaan, Thorn sanoo.

Lue myös: Nämä luonteenpiirteet ovat yhteydessä dementiaa aiheuttaviin aivomuutoksiin – tutkijat selittävät, miksi

Huolestuttava oire kannattaa selvittää: "Ihmisen oma huoli on yleensä ihan riittävä kynnys"

Millaisista oireista sitten oikeasti pitäisi hakeutua tutkimuksiin? Thorn luottaa ihmisten omaan arvostelukykyyn. 

– Ajattelen, että kyllä ihmisen oma huoli on yleensä ihan riittävä kynnys. 

Mikäli huoli herää, voi asiaa lähteä selvittämään ensimmäiseksi sähköisen terveystarkastuksen avulla. Sellainen löytyy esimerkiksi koronan myötä tutuksi tulleesta Omaolo-palvelusta. 

Netistä voi etsiä tietoa eri sairauksista ja niiden oireista. Luotettavia lähteitä ovat esimerkiksi yliopistosairaanhoitopiirien ylläpitämä Terveyskylä-palvelu sekä lääkeseura Duodecimin Terveyskirjasto.

Terveydenhuoltoon voi toki myös suoraan soittaa ja kysyä neuvoa. Jos ammattilainen kehottaa seurailemaan voinnin kehittymistä, voi kivi vierähtää sydämeltä, vaikka suoranaista selitystä oireelle ei saisikaan. 

Mikäli vaiva osoittautuu sitkeästi, kannattaa asiaan palata mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään.

Lue myös: Lähes jokaisella suolistosyöpään sairastuneella on yksi näistä kolmesta oireesta

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Syötkö monia eri ravintolisiä? Alla olevalla videolla ravitsemusterapeutti Leena Putkonen kertoo, mitä haittaa tavasta on.