Kun kesken keskustelun unohtaa sanan ja päätyy selittämään ajatustaan kiertoteitse, saattaa monella herätä huoli muististaan, etenkin, jos suvussa on muistisairautta. Lääkäri kertoo, mistä voi olla kysymys ja milloin on syytä tarkistuttaa tilanne.
Jouduitko taas hakemaan pitkään tiettyä sanaa kesken palaverin tai tuntuuko toisinaan, että sanat vain kerta kaikkiaan häviävät päästä?
Koska monella on lähipiirissään muistisairaita tai Alzheimerista on vähintäänkin lukenut sadoista otsikoista, voi unohtelu aiheuttaa huolta aivoterveydestä, vaikka ikää olisi mittarissa vasta 20 tai 30 vuotta.
Lue myös: Aivot alkavat kutistua jo kolmekymppisenä – kuusi tapaa suojata muistia
Jos sanoja unohtaa satunnaisesti, eikä unohtelu haittaa arkea, ei siitä tarvitse huolestua, kertoon geriatrian erikoislääkäri Arvo Haapanen Mehiläisestä.
– Nuorella ihmisellä on hyvin paljon sekoittavia tekijöitä elämässään ja hyvin harva niistä tekijöistä liittyy mihinkään neurologiseen sairauteen. Suurin osa unohtelusta selittyy sillä, että mielen päällä on vain paljon eri asioita samaan aikaan.
Haapasen mukaan ruuhkavuosia elävä työikäinen ihminen altistuu univajeelle ja multitaskaamiselle, mikä aiheuttaa väsymystä ja ajatusviivästymää aivoihin.
– Myös alkoholin käyttö voi vaikuttaa asiaan, samoin jotkin lääkkeet.
– Varmasti jokainen on joskus unohtanut jonkun sanan ja mitä vaikeammasta tai monimutkaisemmasta aiheesta keskustellaan, sitä todennäköisempää unohtelu on. Helpommin unohtaa esimerkiksi ammattisanastoa kuin sanoja, joita käyttää vaihtaessaan kuulumisia.
Lue myös: Neurotieteilijä kertoo, miten treenaa muistiaan
Toistuvan unohtelun taustalla silti harvoin neurologista syytä
Jos työikäinen ihminen kuitenkin kokee sanojen unohtelun toistuvan usein samoissa tilanteissa tai haittaavan arkeaan, on syytä käydä lääkärin pakeilla selvittämässä, mikä unohtelua aiheuttaa.
– Etupäässä taustalta löytyy arjen kuormitustekijät. Voi olla mielipahaa ja univaikeuksia. Aikanaan työelämä rasitti niveliä ja selkää, nyt kuormitus keskittyy aivoihin ja muistiin, Haapanen kertoo.
Toisinaan syyksi paljastuu jokin perussairaus, kuten kilpirauhasen vajaa- tai liikatoiminta tai esimerkiksi diabeteksen aiheuttama verensokerin heittely, joka vaikuttaa älylliseen toimintaan.
Lue myös: Yksinäisyys on maailmanlaajuinen terveysongelma – vaikutuksia jopa aivojen kokoon
Aivojen terveydestä kannattaa huolehtia jo nuoruusvuosina
Suomalainen geriatrian tutkimus, FINGER, osoitti ensimmäisenä maailmassa, että moniin riskitekijöihin samanaikaisesti puuttumalla voidaan merkittävästi vähentää kognitiivisen kyvykkyyden laskua ikääntyneillä ihmisillä.
– Kognitiivisen kyvykkyyden laskua ei nuorilla aikuisilla ja työikäisillä tietenkään vielä ole, mutta jo silloin voidaan vaikuttaa näihin riskitekijöihin, jotta laskua ei tulisi tulevaisuudessakaan, Haapanen kertoo.
– Olennaisinta on pitää huolta aivojen aktiivisesta käytöstä, mikä tarkoittaa esimerkiksi opiskelua ja lukemista, mutta myös sosiaalista kanssakäymistä toisten ihmisten kanssa.
Haapanen kertoo, ettei myöskään ravitsemuksen ja liikunnan merkitystä aivoterveydelle voi mitenkään ohittaa.
– Mitä nuorempi ihminen on, sitä tärkeämpää liikunta ja ravitsemus ovat ikääntymisen myötä tapahtuvien aivomuutosten ja sitä myötä kognitiivisten taitojen laskun ehkäisyssä. Vasta myöhemmillä ikävuosilla korostuvat muut tekijät.
Ravitsemuksen suhteen Haapanen suosittelee noudattamaan perinteistä lautasmallia: puolet värikkäitä vihanneksia, yksi neljäsosaa proteiinia ja yksi neljäsosaa hiilihydraatteja.
– Punaista lihaa vain harvoin. Proteiineissa tulisi suosia kalaa ja kanaa tai muita proteiininlähteitä.
Lue myös: Näin huolehdit kunnostasi ruuhkavuosiarjen keskellä
Aivot tarvitsevat kovaa lihaskuntotreeniä, ei kevyttä lenkkeilyä
UKK-instituuttti suosittelee aikuisille viikoittain 2,5 tuntia reipasta sykettä kohottavaa liikkumista ja vähintään kaksi kertaa viikossa lihaskunnon ja liikehallinnan treeniä. Suositus perustuu kattavaan kansainväliseen tutkimustietoon.
Haapasen mukaan lihaskunto-osuus kuitenkin on juuri se, joka monilla helposti unohtuu, vaikka muistin ja aivoterveyden varjelemiseksi juuri lihaskuntotreeni on se kaikkein tärkein.
– Jos yksittäistä liikuntalajia pitäisi harrastaa, on lihasvoimaharjoittelu kaikkein tärkeintä aivojen kannalta ja sen pitäisi tapahtua 80 % 1RM-alueella.
1RM tarkoittaa suurinta mahdollista painoa, jonka jaksaa nostaa yhden toiston aikana esimerkiksi punnerruspenkissä tai kyykkäysasennossa.
Eli, jos jaksaa juuri ja juuri nostaa 100 kiloa penkistä, tulisi lihaskuntoharjoitussarjan toistot suorittaa 80-kiloisilla painoilla silloin, kun tekee lihasvoimaharjoittelua 80 % 1RM.
Jos taas kyykkäyksessä jaksaa enimmillään nostaa vaikkapa 80 kiloa painoa, olisi 80 % 1RM siitä 64 kiloa, joten useita toistoja tehdessä tulisi harjoitteluun käyttää 64 kilon painoja.
– Lihasvoimaharjoittelun merkitys aivoterveydelle korostuu, mitä iäkkäämmäksi ihminen tulee ja mitä iäkkäämpi ihminen, sen raskaampaa lihasvoimaharjoittelua tulisi tehdä. Toki harjoittelu tehdään suhteessa omaan kuntotasoon, mutta ikääntyminen ei tarkoita, että treeniä tulisi keventää.
Lue myös: Onko motivaatio liikkumiseen hukassa? Kaikki nämä hyödyt liikkumisesta saat heti, parissa viikossa tai parissa kuukaudessa
Lihasvoimaharjoittelu vaikuttaa aivosairauksien riskitekijöihin?
Haapanen kertoo, ettei tarkkaa mekanismia lihaskuntoharjoittelun ja paremman aivoterveyden välillä vielä täysin tunneta, mutta todennäköisesti kyseessä on monisyinen asia.
– Siihen liittyy elimistön aineenvaihdunta ja luontainen uudistuminen lihasvoimaharjoittelun rinnalla. Lisäksi lihasvoimaharjoittelu ylläpitää verisuonten hyvinvointia ja pitää sokeriaineenvaihduntaa hallinnassa.
Aivosairauksien riskitekijöitä ovat Haapasen mukaan juuri korkea verenpaine, verensokeri ja kolesteroli.
– Joissain tutkimuksissa on arvioitu, että lihasvoimaharjoittelu vähentäisi oksidatiivista stressiä.
Oksidatiivinen stressi on tila jossa, elimistön vapaiden radikaalien ja antioksidanttien suhde on epätasapainossa. Monet ulkoiset tekijät, kuten tupakointi, alkoholinkäyttö ja ikääntyminen, voivat vaikuttaa oksidatiivisen stressin määrään.
Lue myös: Näin moni suomalainen sairastuu vuosittain muistisairauteen: 40 prosenttia sairastumisista johtuu tekijöistä, joihin voi itse vaikuttaa
Katso myös: Hajamielinen vai muistisairas? Tästä tunnistat
7:42
Mistä muistisairauden tunnistaa? Miksi lääkäriin menoa ei kannata viivytellä? Mitä voi tehdä, jos läheinen kieltäytyy menemästä muistitestiin? Miten muistisairauden etenemistä voi hidastaa? Yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall puhui aiheesta Hyvää Elämää -ohjelmassa huhtikuussa 2017.