Pitääkö olla huolissaan, jos unohtelee yksittäisiä sanoja? Lääkäri kertoo, miksi arki on joskus sanaselityspeliä

Jouduitko taas hakemaan pitkään tiettyä sanaa kesken palaverin tai tuntuuko toisinaan, että sanat vain kerta kaikkiaan häviävät päästä?

Koska monella on lähipiirissään muistisairaita tai Alzheimerista on vähintäänkin lukenut sadoista otsikoista, voi unohtelu aiheuttaa huolta aivoterveydestä, vaikka ikää olisi mittarissa vasta 20 tai 30 vuotta.

Lue myös: Aivot alkavat kutistua jo kolmekymppisenä – kuusi tapaa suojata muistia

Jos sanoja unohtaa satunnaisesti, eikä unohtelu haittaa arkea, ei siitä tarvitse huolestua, kertoon geriatrian erikoislääkäri Arvo Haapanen Mehiläisestä.

– Nuorella ihmisellä on hyvin paljon sekoittavia tekijöitä elämässään ja hyvin harva niistä tekijöistä liittyy mihinkään neurologiseen sairauteen. Suurin osa unohtelusta selittyy sillä, että mielen päällä on vain paljon eri asioita samaan aikaan.

Haapasen mukaan ruuhkavuosia elävä työikäinen ihminen altistuu univajeelle ja multitaskaamiselle, mikä aiheuttaa väsymystä ja ajatusviivästymää aivoihin. 

– Myös alkoholin käyttö voi vaikuttaa asiaan, samoin jotkin lääkkeet.

– Varmasti jokainen on joskus unohtanut jonkun sanan ja mitä vaikeammasta tai monimutkaisemmasta aiheesta keskustellaan, sitä todennäköisempää unohtelu on. Helpommin unohtaa esimerkiksi ammattisanastoa kuin sanoja, joita käyttää vaihtaessaan kuulumisia.

Lue myös: Neurotieteilijä kertoo, miten treenaa muistiaan

Toistuvan unohtelun taustalla silti harvoin neurologista syytä

Jos työikäinen ihminen kuitenkin kokee sanojen unohtelun toistuvan usein samoissa tilanteissa tai haittaavan arkeaan, on syytä käydä lääkärin pakeilla selvittämässä, mikä unohtelua aiheuttaa.

– Etupäässä taustalta löytyy arjen kuormitustekijät. Voi olla mielipahaa ja univaikeuksia. Aikanaan työelämä rasitti niveliä ja selkää, nyt kuormitus keskittyy aivoihin ja muistiin, Haapanen kertoo.

Toisinaan syyksi paljastuu jokin perussairaus, kuten kilpirauhasen vajaa- tai liikatoiminta tai esimerkiksi diabeteksen aiheuttama verensokerin heittely, joka vaikuttaa älylliseen toimintaan.

Lue myös: Yksinäisyys on maailmanlaajuinen terveysongelma – vaikutuksia jopa aivojen kokoon

Aivojen terveydestä kannattaa huolehtia jo nuoruusvuosina

Suomalainen geriatrian tutkimus, FINGER, osoitti ensimmäisenä maailmassa, että moniin riskitekijöihin samanaikaisesti puuttumalla voidaan merkittävästi vähentää kognitiivisen kyvykkyyden laskua ikääntyneillä ihmisillä.

– Kognitiivisen kyvykkyyden laskua ei nuorilla aikuisilla ja työikäisillä tietenkään vielä ole, mutta jo silloin voidaan vaikuttaa näihin riskitekijöihin, jotta laskua ei tulisi tulevaisuudessakaan, Haapanen kertoo.

– Olennaisinta on pitää huolta aivojen aktiivisesta käytöstä, mikä tarkoittaa esimerkiksi opiskelua ja lukemista, mutta myös sosiaalista kanssakäymistä toisten ihmisten kanssa.

Haapanen kertoo, ettei myöskään ravitsemuksen ja liikunnan merkitystä aivoterveydelle voi mitenkään ohittaa.

– Mitä nuorempi ihminen on, sitä tärkeämpää liikunta ja ravitsemus ovat ikääntymisen myötä tapahtuvien aivomuutosten ja sitä myötä kognitiivisten taitojen laskun ehkäisyssä. Vasta myöhemmillä ikävuosilla korostuvat muut tekijät.

Ravitsemuksen suhteen Haapanen suosittelee noudattamaan perinteistä lautasmallia: puolet värikkäitä vihanneksia, yksi neljäsosaa proteiinia ja yksi neljäsosaa hiilihydraatteja.

– Punaista lihaa vain harvoin. Proteiineissa tulisi suosia kalaa ja kanaa tai muita proteiininlähteitä.

Lue myös: Näin huolehdit kunnostasi ruuhkavuosiarjen keskellä

Aivot tarvitsevat kovaa lihaskuntotreeniä, ei kevyttä lenkkeilyä

UKK-instituuttti suosittelee aikuisille viikoittain 2,5 tuntia reipasta sykettä kohottavaa liikkumista ja vähintään kaksi kertaa viikossa lihaskunnon ja liikehallinnan treeniä. Suositus perustuu kattavaan kansainväliseen tutkimustietoon.

Haapasen mukaan lihaskunto-osuus kuitenkin on juuri se, joka monilla helposti unohtuu, vaikka muistin ja aivoterveyden varjelemiseksi juuri lihaskuntotreeni on se kaikkein tärkein.

– Jos yksittäistä liikuntalajia pitäisi harrastaa, on lihasvoimaharjoittelu kaikkein tärkeintä aivojen kannalta ja sen pitäisi tapahtua 80 % 1RM-alueella.

1RM tarkoittaa suurinta mahdollista painoa, jonka jaksaa nostaa yhden toiston aikana esimerkiksi punnerruspenkissä tai kyykkäysasennossa.

Eli, jos jaksaa juuri ja juuri nostaa 100 kiloa penkistä, tulisi lihaskuntoharjoitussarjan toistot suorittaa 80-kiloisilla painoilla silloin, kun tekee lihasvoimaharjoittelua 80 % 1RM.

Jos taas kyykkäyksessä jaksaa enimmillään nostaa vaikkapa 80 kiloa painoa, olisi 80 % 1RM siitä 64 kiloa, joten useita toistoja tehdessä tulisi harjoitteluun käyttää 64 kilon painoja.

– Lihasvoimaharjoittelun merkitys aivoterveydelle korostuu, mitä iäkkäämmäksi ihminen tulee ja mitä iäkkäämpi ihminen, sen raskaampaa lihasvoimaharjoittelua tulisi tehdä. Toki harjoittelu tehdään suhteessa omaan kuntotasoon, mutta ikääntyminen ei tarkoita, että treeniä tulisi keventää.

Lue myös: Onko motivaatio liikkumiseen hukassa? Kaikki nämä hyödyt liikkumisesta saat heti, parissa viikossa tai parissa kuukaudessa

Lihasvoimaharjoittelu vaikuttaa aivosairauksien riskitekijöihin?

Haapanen kertoo, ettei tarkkaa mekanismia lihaskuntoharjoittelun ja paremman aivoterveyden välillä vielä täysin tunneta, mutta todennäköisesti kyseessä on monisyinen asia.

– Siihen liittyy elimistön aineenvaihdunta ja luontainen uudistuminen lihasvoimaharjoittelun rinnalla. Lisäksi lihasvoimaharjoittelu ylläpitää verisuonten hyvinvointia ja pitää sokeriaineenvaihduntaa hallinnassa.

Aivosairauksien riskitekijöitä ovat Haapasen mukaan juuri korkea verenpaine, verensokeri ja kolesteroli.

– Joissain tutkimuksissa on arvioitu, että lihasvoimaharjoittelu vähentäisi oksidatiivista stressiä.

Oksidatiivinen stressi on tila jossa, elimistön vapaiden radikaalien ja antioksidanttien suhde on epätasapainossa. Monet ulkoiset tekijät, kuten tupakointi, alkoholinkäyttö ja ikääntyminen, voivat vaikuttaa oksidatiivisen stressin määrään. 

Lue myös: Näin moni suomalainen sairastuu vuosittain muistisairauteen: 40 prosenttia sairastumisista johtuu tekijöistä, joihin voi itse vaikuttaa

Katso myös: Hajamielinen vai muistisairas? Tästä tunnistat

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!