Monet lausujat tuovat esiin, että veronkorotus saattaa olla ristiriidassa EU:n lainsäädännön kanssa. THL taas penää laajempaa terveysperusteista verotusta.
Hallituksen esitys makeisten ja suklaan arvonlisäverotuksen korottamisesta 14 prosentista 25,5 prosenttiin saa osakseen kritiikkiä etenkin elintarvikealan lausunnoissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) puolestaan kannattaa esitystä mutta pitää sitä liian suppeana.
Lausuntokierros asiasta päättyi perjantaina.
Hallituksen aikomuksena on siirtää makeiset ja suklaatuotteet elintarvikkeisiin nykyisin sovellettavasta alennetun 14 prosentin verokannasta yleisen verokannan soveltamisalaan. Lain on suunniteltu tulevan voimaan kesäkuussa.
Kakkuihin, leivoksiin, kekseihin ja pikkuleipiin sen sijaan sovellettaisiin jatkossakin alennettua verokantaa.
Hallitus ehdottaa, että makeisten ja suklaan sekä alennetun verokannan alaisten muiden elintarvikkeiden välinen rajanveto perustuisi EU:n tullitariffin yhdistetyn nimikkeistön tullinimikkeisiin.
Arvonlisäverokannan korotuksen taustalla on valtion tavoite vahvistaa julkista taloutta.
Lisäisi epävarmuutta elintarvikealalla
Useat lausujat ovat huolissaan siitä, että veronkorotus lisäisi epävarmuutta elintarvikealalla ja vähentäisi alan ennakoitavuutta.
– Yrityksillä ei ole näkymää siitä, valikoituuko uusia tuoteryhmiä sattumanvaraisesti tulevaisuudessa nyt päätetyn korotetun arvonlisäveron piiriin, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) sanoo lausunnossaan.
Makeisten ja suklaan verotuksen korotussuunnitelmat aiheuttivat alan toimijoiden keskuudessa vastalauseiden myrskyn jo viime vuonna. Esimerkiksi Fazerin toimitusjohtaja Christoph Vitzthum väläytti Helsingin Sanomien haastattelussa syksyllä, että Lahteen kaavailtu suklaatehdas voitaisiinkin rakentaa Ruotsiin.
Suomen Yrittäjien mukaan veronkorotus on toimialalle "pahimmillaan anti-kasvutoimi".
Koska tuotteesta maksettavan arvonlisäveron määrä lasketaan osuutena tuotteen verottomasta hinnasta, esitetty vero kasvattaa kalliimpien tuotteiden hintaa euromääräisesti enemmän kuin halvempien tuotteiden. Monet lausujat epäilevätkin, että kuluttajat siirtyisivät veronkorotuksen myötä ostamaan halvempia vaihtoehtoja, esimerkiksi kauppojen omien, usein ulkomailla valmistettavien tuotemerkkien tuotteita. Tämä voisi vähentää makeisten ja suklaan tuotantoa Suomessa.
THL: Tarvitaan laajempia toimia
THL:n mukaan Suomessa tarvittaisiin hallituksen esitystä merkittävästi laajempaa terveysperusteista verotusta. Laitoksen mukaan olisi paikallaan laskea peruselintarvikkeiden verotusta tai poistaa arvonlisävero kokonaan terveyttä edistäviltä ja ympäristön kannalta kestäviltä peruselintarvikkeilta, kuten kasviksilta tai täysjyväviljavalmisteilta.
Lausunnossaan THL vetoaa muun muassa Maailman terveysjärjestöön (WHO), joka suosittelee elintarvikkeille terveysperusteista verotusta.
Lisäksi THL huomauttaa, että ksylitolituotteet pitäisi jättää esityksen ulkopuolelle. Tällä kannalla on myös esimerkiksi Hammaslääkäriliitto.
Hallitus itse arvioi veromuutoksen terveysvaikutukset mataliksi, eivätkä ne edes ole muutoksen perusteena.
– Terveysperusteinen vero ei ohjaa kulutusta terveellisemmäksi, ellei veron kohteena oleville tuotteille ole olemassa terveellisempää vaihtoehtoa, jota kuluttaja pitää hyväksyttävänä korvikkeena, hallituksen esityksessä perustellaan.
Riskinä kilpailun vääristyminen
Monet lausujat tuovat esiin myös sen, että veronkorotus saattaa olla ristiriidassa Euroopan unionin lainsäädännön ja erityisesti EU:n arvonlisäverojärjestelmään kuuluvan verotuksen neutraalisuusperiaatteen kanssa.
Arvonlisävero ei neutraalisuusperiaatteen mukaisesti saa vääristää kilpailua. Periaate edellyttää, että samankaltaisia tavaroita tai palveluja kohdellaan arvonlisäverotuksessa samalla tavalla.
Veronmaksajain keskusliiton mukaan periaatteen näkökulmasta erityisen ongelmallista on hallituksen ehdotus yleisen verokannan piiriin siirtyvien tuotteiden määritelmän sitomisesta tullinimikkeistöön.
– Yleisen verokannan piiriin siirtyvien tuotteiden määritelmän sitominen tullinimikkeistöön on sinällään selkeä, tarkkarajainen ja käytännössä koeteltu luokittelutapa eri elintarvikkeille. Tärkeää on kuitenkin huomata, että kyseinen jaottelu on luotu tullauksen tarpeita silmällä pitäen eikä se huomioi tuotteiden samankaltaisuutta.
Keskusliitto muistuttaa, että sen määrittämiseksi, ovatko tavarat tai palvelut keskenään samankaltaisia, on unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan otettava ensisijaisesti huomioon keskivertokuluttajan näkökulma. Lausunnossa huomautetaan, että tavalliselle kuluttajalle ei ole välttämättä selvää, miksi esimerkiksi suklaapäällysteiset vohvelit kuuluisivat veronkorotuksen piiriin mutta suklaapäällysteiset keksit eivät.
Kyseisiin sääntöihin on törmätty ennenkin. Suomessa oli vuodesta 2011 vuoteen 2017 käytössä makeisvero. Siitä päätettiin luopua, kun EU:n komissio arvioi veron olevan valtiontukisääntöjen vastainen, koska se vääristi kilpailua samankaltaisten tuotteiden välillä.