Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kilpailutuskriteerit ovat joutuneet voimakkaan arvostelun kohteeksi. Maaliskuussa avatussa tarjouskilpailussa painotettiin laadun sijasta hintaa, ja esimerkiksi erityislapsiperheiden huolena on pitkäaikaisten terapiasuhteiden katkeaminen.
Video toukokuulta: Erityislasten liikuntamahdollisuudet ovat monimuotoistuneet.
Jessica Luokkamäki on selättänyt ikäänsä nähden vaikeampia haasteita kuin moni muu. Elottomana syntynyttä vauvaa jouduttiin elvyttämään 25 minuutin ajan.
– Todennäköisyydet Jessican selviämisestä edes seuraavaan päivään olivat melkein olemattomat, kertoo tytön äiti Laura Suominen.
Ihme tapahtui, ja Jessica sai uuden yrityksen elämään. Tytön aivot olivat kuitenkin ehtineet jo vaurioitua pahasti, ja muistoksi tilanteesta jäi cp-vamma.
Jessica Luokkamäki syntyi Helsingin yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalla, ja joutui synnytyksen jälkeen heti teho-osastolle. Selviytyminen oli epävarmaa.
Kaikki opetettiin kädestä pitäen
Nyt 2,5 vuoden ikäinen Jessica on käynyt fysioterapiassa säännöllisesti kahden kuukauden ikäisestä saakka. Aluksi Suominen ei uskaltanut toivoa terapialta liikoja, sillä olihan tytön selviytyminenkin ollut vain hiuskarvan varassa.
– Meillä ei ollut takeita siitä, että lapsi ikinä oppisi toimimaan itsenäisesti. Terapiakäynnit olivat pelkkää huutamista, ja kaikki piti näyttää hänelle kädestä pitäen. Esimerkiksi ruokailua opetettiin laittamalla pieni määrä ruokaa suuhun ja pakottamalla tytön suu kiinni, kertoo Suominen.
Vastoin kaikkia äidin alkuoletuksia, tytön fysiaterapia alkoi kuitenkin toimia.
Jessica avasi silmänsä ensimmäistä kertaa hengityskoneesta irrottamista seuraavana päivänä.
Euro tiputti pois pelistä
Jessica liikkuu paikasta toiseen konttaamalla. Tukea vasten tyttö seisoo jo, ja käsistään tuettuna hän ottaa jopa kävelyaskelia.
Suomisen mukaan terapiassa on tultu pitkälle alkutilanteesta, jolloin tytöllä kesti melkein puoli tuntia saada edes tarttumaotetta.
Vuodenvaihteessa tilanne voi kuitenkin muuttua, sillä Jessican pitkäaikaisen fysioterapeutin Reetta Tuomiston yritys ei ole kilpailutuksen myötä Kela-korvaukseen oikeuttavien palveluntuottajien joukossa.
Hänen yrityksensä tarjous oli ollut euron Kelan maksimihintaista kertakorvausta suurempi.
– Vaikea on kuvitella, kuinka tätä terapiasuhdetta enää vuodenvaihteen jälkeen jatkaisin, Tuomisto kertoo.
Puheterapiassa korvaukset yli puolet suurempia
Tuomisto harjoittaa yritystään Kelan eteläisessä vakuutuspiirissä. Päätökset kilpailuttamisen tuloksista otettiin vastaan tällä viikolla, ja sen mukaan kela-korvauksia fysioterapiasta saa kertakorvauksiltaan maksimissaan 68 euron arvoisilta käynneiltä.
Puheterapiassa kertakorvaus saa olla 160 euron luokkaa.
– Fysioterapeutteja on määrällisesti puheterapeutteja enemmän. Puheterapiassa tarve on siis ostettavien palvelujen määrään nähden suurempi, jolloin kilpailu ei niinkään rajoita hinnan kehitystä. Mielestäni Kelan ostamien palvelujen suuri hintahaitari ei kuitenkaan ole yhdenvertainen, Tuomisto toteaa.
Hänen mukaansa uusi kilpailutus painottaa laadun sijaan ainoastaan hintaa, ja tämä pudottaa joukosta useita erikoistuneita ja vaativaan kuntoutukseen kouluttautuneita fysioterapeutteja pois. Investoinnit koulutuksiin ovat mittavat ja se pitää saada kompensoitua hinnassa.
Nykyään Jessica esimerkiksi istuu ja kannattelee itseään omatoimisesti.
Erityislasten kehitys voi pysähtyä
Suominen on Tuomiston kanssa yhtä mieltä kilpailuttamisen huonoista puolista. Kun erikoistuneet fysioterapeutit jäävät kilpailutuksen ulkopuolelle, voi erityislasten kehitys pysähtyä.
– Monelle erityislapselle voi olla todella vaikeaa muodostaa suhteita uusiin terapeutteihin, ja voi mennä useita kuukausia, ennen kuin lapset tottuvat uusiin ihmisiin ja terapeutti oppii tuntemaan lapsen yksilölliset kuntoutumisen tarpeet. Sinä aikana ei kehitystä tapahdu, hän toteaa.
– Terapiasuhteiden pakotettu alasajo voi hankaloittaa myös uuden terapeutin työskentelyn aloittamista, Tuomisto lisää.
Erityislapsiperheet kauhuissaan
Fysioterapeuttina ja Lasten Fysioterapeutit ry:n puheenjohtajana työskentelevä Tuomisto kertoo hänen asiakkaidensa koostuvan melkein täysin vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta tarvitsevista lapsista.
Lasten perheet ovat olleet kilpailutuksen tuloksista kauhuissaan, hän kertoo.
– On todella vaikeaa luopua terapiasuhteista, jotka toimivat. Nämä ovat perheille hyvin luottamuksellisia ja henkilökohtaisia asioita ja asiakkuuksien mahdollinen loppuminen on molemminpuolisesti rankkaa.
Tuomisto on kilpailutuksen myötä syntyneistä säästöistä jyrkästi Kelan kanssa eri mieltä.
– Tämä tulee näkymään monen lapsen kuntoutumisen taantumisena. En tiedä kuinka paljon säästöjä syntyy, jos terapian teettää kaksi euroa halvemmalla muualla. Sillä kahdella eurolla voisi myös ostaa jo toimivaksi todettuja palveluja ja tukea valmiita terapiasuhteita, hän summaa.
Suominenkin kertoo olleensa kilpailutuksen tulokseen pettynyt.
Jessica (takana) pikkusiskonsa Pamelan kanssa.
Täydentävä hankinta aloitetaan joulukuussa
Jos Tuomiston yritys ei onnistu pääsemään takaisin Kelan tukiin oikeuttavien yrittäjien joukkoon, on Jessicalla terapeutin vaihto edessä vuodenvaihteessa tai Tuomisto joutuu myymään kalliisti koulutettua erityisosaamista alennusmyynnillä alihankinnan kautta yrityksessä, missä on Kelan tarjouskilpailun sopimus.
– Kelasta ei ole edes kuulunut mitään. Kuulin asiasta terapeutiltamme, joka kertoi jääneensä kilpailutuksen ulkopuolelle, Suominen kertoo.
Kela itse ilmoitti aloittavansa uuden, täydentävän hankinnan lasten ja nuorten fysio- ja toimintaterapiasta joulukuun aikana.
Täydentävää hankintaakin on kritisoitu sen alkamisajankohdasta.
Joulukuussa alkavan hankinnan tulokset voivat venähtää yli vuodenvaihteen, jolloin kela-korvattujen terapiakäyntien olisi jo oltava käynnissä.
– Lähtökohtaisesti minua ei huoleta tästä aiheutunut paperisotku, vaan lähinnä se, mitä tämä tulee tekemään lapsillemme. Kouluttautumista ja erityisosaamista ei näemmä arvosteta kilpailuttamisessa lainkaan, Suominen toteaa.