Humanitaarinen maahanmuutto aiheuttaa julkiselle taloudelle kustannuksia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, sanoo maahanmuuton kansantaloudellisista vaikutuksia selvittänyt kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen. Työperäinen maahanmuutto sen sijaan hyödyttää kansantaloutta.
MTV:n Uutisaamussa vieraillut Kanniainen kertoo selvittäneensä maahanmuuton kansantaloudellisia vaikutuksia eduskunnan pyynnöstä viime vuonna. Tuolloin käsittelyssä oli Euroopan unionin maahanmuuttostrategiaan liittyvä uudistus.
Kanniainen julkaisi selvityksestään blogikirjoituksen syyskuussa.
– Kävin läpi kansainvälistä tutkimusta. Etenkin Ruotsin ja Itävallan aineistosta käy ilmi, että humanitaarinen maahanmuutto käy erittäin kalliiksi sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Se johtuu siitä, että työllistyminen jää selvästi matalaksi, Kanniainen kertoo Uutisaamun haastattelussa.
Kanniainen viittaa blogissaan ruotsalaistutkimukseen, jonka mukaan keskimääräiset nettokustannukset Ruotsin julkiselle taloudelle pakolaista kohden vuosien 2006-2012 välisenä aikana olivat 987 000 Ruotsin kruunua, mikä vastaa noin sataa tuhatta euroa.
Kustannukset olivat suurimmat ensimmäisenä maahanmuuton jälkeisenä vuonna ja pienenivät vuosien myötä.
Lue lisää: Suomessa on satojatuhansia työttömiä, mutta hallitus lisää työperäistä maahanmuuttoa – näistä syistä EK:n johtaja kehuu päätöstä
– Pakolaisten maahanmuutto aiheuttaa julkiselle taloudelle nettokustannuksia useiden vuosien ajaksi. Tämä kustannus paljolti riippuu pakolaisten sulautumiselle työmarkkinoihin, Kanniainen kirjoittaa.
Pakolaisella tarkoitetaan ihmistä, jolle on myönnetty turvapaikka jostakin valtiosta. Suomessa pakolaisaseman saavat myös pakolaiskiintön kautta Suomeen saapuneet.
Työperäinen maahanmuutto voi lisätä työn kysyntää
Kanniaisen mukaan tutkimustulokset työperäisen maahanmuuton vaikutuksista ovat yhteneväiset.
Työperäinen maahanmuutto hyödyttää kohdemaan taloutta riippumatta siitä, työllistyvätkö ihmiset matalan vai korkean palkkatason tehtäviin.
– Jos tulee matalasti palkattua työvoimaa, joidenkin tutkimusten mukaan sillä voi olla vaikutus, että se rajoittaa palkkojen nousua tai luo palkkapainetta jopa alaspäin. Samalla se voi vahvistaa työn kysyntää tulomaassa ja työn kysynnän vahvistuminen hyödyttää suomalaisia työnhakijoita.
Vaikka maahanmuuttajien työllistyminen matalapalkka-aloille voi laskea palkkatasoa, Kanniaisen mukaan maahanmuutto hyödyttää kuitenkin myös kotimaista työvoimaa.
– Mitä enemmän taloudessa on maahanmuuttajia, sitä matalammat yritysten odotetut palkkakulut ovat. Tämä puolestaan kannustaa yrityksiä luomaan lisää työpaikkoja, mikä helpottaa työttömyyttä ja sitä kautta hyödyttää myös kotimaisia työnhakijoita.
– Tähän liittyvät hyvinvointihyödyt ovat suuremmat kuin tulojen uudelleenjakoon liittyvä hyvinvointikustannus, Kanniainen kirjoittaa.
Työperäinen maahanmuutto voi olla haitallista lähtömaille, joissa myös tarvittaisiin koulutettua työvoimaa.
– Ihmisten liikkuvuus kokonaisuutena vahvistaa kansantaloutta tulomaassa, mutta heikentää sitä aivovuodon muodossa lähtöalueita, Kanniainen kirjoittaa.
Juttua muokattu 6.10.2021: Korjattu otsikosta ja leipätekstistä sana "humanitäärinen" muotoon "humanitaarinen".