Juhana Vartiainen: Turvapaikanhakijoilla ei paranneta Suomen taloutta, osa maahanmuuttajista nostanut yli 20 vuotta toimeentulotukea – syy Suomen työllisyysongelmiin on silti muualla

Perussuomalaisten perustama ajatushautomo Suomen Perusta julkaisi viime viikolla Salmisen raportin, jonka mukaan ulkomailla syntyneet saavat alle neljänneksen kaikesta Suomessa maksetusta toimeentulotuesta. Pääkaupunkiseudun tuista noin 40 prosenttia maksettiin yhteenlaskettuna maahanmuuttajille sekä heidän Suomessa syntyneille lapsilleen.

Lue myös: Somaliassa, Irakissa ja Syyriassa syntyneet saavat huomattavan usein toimeentulotukea, kertoo perussuomalaisten raportti

Raportissa on hyödynnetty THL:n toimeentulotukirekisteriä vuodesta 2007 lähtien ja Kelan rekisteritietoja vuodesta 2017 lähtien.

– Tutkimukseni keskeinen havainto on, ettei maahanmuuttopolitiikka ole onnistunut, Salminen tiivistää.

Toisen polven maahanmuuttajatkin tuen varassa

Salmisen selvityksen mukaan osa maahanmuuttajista on riippuvaisia toimeentulotuesta vielä 20 vuoden jälkeen, eli moninkertaisesti suhteutettuna kantasuomalaisiin.

– Näyttää myös siltä, ettei integroitumista (Suomeen) tapahdu edes toisen sukupolven maahanmuuttajien kohdalla. Heidän keskuudessaan 20-vuotiailla toimeentulomäärät ovat paljon suurempia verrattuna kantaväestöön, Salminen jatkaa.

Vartiainen korostaa, ettei raportissa ole hänelle mitään erityisen uutta tietoa. Kokoomusedustajan mielestä on syytä erottaa Suomen ulkomaalaislähtöisistä turvapaikanhakijat sekä työn perässä tulijat.

– Turvapaikanhakijat harvoin parantavat huoltosuhdetta juuri missään maassa. Ironisesti voisi sanoa, että he ovat kotiutuneet oikein hyvin, koska ovat tottuneet elämään toimeentulotuella, Vartiainen sanoo.

"Tämä ei ole maahanmuuttokysymys"

Vartiaisen mukaan Suomen työllisyys-, työllistymis- ja työllistämisongelmat eivät kuitenkaan ole kiinni maahanmuuttajista.

– Meidän täytyy tehdä järeitäkin toimia, mitkä lisäävät työllisyyttä. Tämä on ensisijaisesti järjestelmäkysymys, ei maahanmuuttokysymys.

– Meillä on valtavia kannustinongelmia, varmasti Pohjoismaiden avokätisin sosiaaliturva. Tämä yhdistettynä jäykkiin työmarkkinoihin meillä olisi riittämättömän työllisyyden ongelma, vaikkei meillä edes olisi turvapaikanhakijoita, Vartiainen muistuttaa.

Vartiaisen mukaan sosiaaliturvan myöntämisessä jo ero Ruotsiin on merkittävä.

– Kun Osmo Soininvaaran kanssa 2013 tehtiin Matalapalkka ja työnteon kannustimet -raporttia ennen tätä isoa turvapaikka-aaltoa, Suomessa oli yhtä paljon toimeentulon saajia absoluuttisesti kuin Ruotsissa, joka on kaksi kertaa isompi maa. Ruotsissa vedetään sosiaalitoimistossa paljon tiukempaa linjaa.

Pitääkö Suomen hyötyä maahanmuuttajista?

Suomen Perustan Salmisen mukaan Suomessa pärjäävät heikosti myös muut kuin turvapaikanhakijat.

– Suurin osa Euroopan ulkopuolelta Suomeen töihin tulevista tulee matalapalkka-aloille. Näillä henkilöillä työllisyys, palkat ja vaikutus julkiseen talouteen vaihtuu hyvin nopeasti negatiiviseksi muutaman maassaolovuoden jälkeen.

Vartiaisen mukaan matalapalkka-alalle tulevien maahanmuuttajien vaikutusta Suomen kansantalouteen ei kuitenkaan voi laskea tarkkaan.

– Emme tiedä, kuinka hyvin heidän lapsensa tai lapsenlapsensa tulevat tienaamaan. Eikä meillä voi koskaan olla euroala- tai ylärajaa, että tästä alas- tai ylöspäin tämä heikentää julkista taloutta.

Samuli Salmisen mielestä Suomen maahanmuuttopolitiikkaa on kuitenkin muutettava selvästi, jos Suomen halutaan hyötyvän siitä.

– Tällä hetkellä meille tulee ihmisiä, jotka eivät pitkällä aikavälilläkään pärjää.

Vartiaisen mielestä koko Suomessa ei liene erimielisyyttä siitä, että nykyisestä turvapaikkaprosessista ei ole apua julkiselle taloudelle.

– Mutta totta kai meiltä pitää voida turvapaikkaa hakea. Sitä koskevat kansainväliset sopimukset.

Täydennetty jutun alkuun, että Suomen Perusta on perussuomalaisten perustama ajatushautomo.