Suomen Pankki on laatinut Risto Murron kasvutyöryhmälle muistion kasvua vauhdittavista toimista.
Suomen Pankin tutkijoiden laatimassa muistiossa ehdotetaan muun muassa yritystukien karsimista. Ne voitaisiin sen sijaan suunnata tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan tukemiseen.
– Osa yritystuista on ympäristölle haitallisia ja osa kohdistuu toimintaan, jossa ei ole selkeitä positiivisia ulkoisvaikutuksia. Yritystukien karsiminen siellä, missä toiminta ei aiheuta merkittäviä positiivisia ulkoisvaikutuksia, mahdollistaa julkisen rahoituksen nykyistä tehokkaamman kohdentamisen ilman lisärahoitusta, muistiossa todetaan.
Muistion ovat laatineet neljä Suomen Pankin tutkijaa ja ekonomistia.
Lue myös: Orpo: Suomeen uusi talouden työryhmä – "Täytyy löytää uusia keinoja"
Veronkevennykset luultavasti maksaisivat itsensä takaisin
Kirjoittajien mukaan Suomessa on käytössä laajasti suoria yritystukia ja yritysverotukia, mutta niiden hyödyistä ei ole riittävästi tutkittua tietoa.
– Jotta tätä ongelmaa pystyttäisiin jatkossa korjaamaan, uusien tukimuotojen ja veromuutosten käyttöönoton suunnittelun yhteydessä tulisi aina varmistaa, miten jälkikäteisarviointi toteutetaan.
Lue myös: MTV selvitti: Hallituksen kasvutoimilista sisältää erikoisia kirjauksia
Suomen Pankin tutkijoiden mukaan innovaatiota tarvitaan, koska ne parantavat tuottavuutta ja ihmisten hyvinvointia. Innovaatioita kannattaa tukea julkisin verovaroin tki-rahoituksella, koska ilman tukea innovaatioita syntyisi liian vähän.
Myös verotuksen keventäminen ylimmissä tuloluokissa voisi olla perusteltua innovaatioiden tukemiseksi, muistiossa todetaan.
– Ansiotuloverotuksen ylimpien rajaveroasteiden alentamista puoltaisi myös se, että luotettava kansainvälinen tutkimusnäyttö ansioverotuloverotuksen pitkän aikavälin vaikutuksista esim. innovaatiotoimintaan on lisääntynyt viime vuosina, tutkijat kirjoittavat viitaten muun muassa tutkimukseen, jonka mukaan korkeampi verotus vähentää innovaatioiden määrää.
Rajaveroaste tarkoittaa, kuinka paljon lisätulosta maksetaaan veroa , eli se on eri asia kuin tuloveroprosentti.
Esimerkiksi 3200 euroa kuukaudessa tienaavan tuloveroaste on noin 26 prosenttia. Jos hänen tulonsa nousevat sadalla eurolla, verot ja veronluonteiset maksunsa nousevat noin 49 euroa, jolloin rajaveroprosentti on 49.
Käytännössä rajaveroaste riippuu kuitenkin pitkälti tuloveroprosentista.
Hyvätuloisten muuttaminen ei reagoi verokannustimiin
Kirjoittajien mukaan verotuksen keventäminen maksaisi luultavasti itsensä takaisin suurelta osin.
– Ylimmät rajaveroasteet ovat Suomessa todennäköisesti lähellä ns. Lafferin käyrän huippua, joten niiden maltillinen alentaminen rahoittaisi suurelta osin itse itsensä.
Lafferin käyrä kuvaa tilannetta, jossa verotulot alkavat vähentyä, vaikka verotusta kiristetään. Syynä on se, että ihmiset vähentävät työntekoaan kiristyvän verotuksen vuoksi.
Lue lisää: Olli Rehn MTV:n Uutisextrassa: Suomen talouskasvun virkoaminen viivästyy – syy maailman levottomuudet ja Trumpin mahdollisten tuontitullit
Hyvätuloisten verotuksen keventämistä ei kuitenkaan voi perustella sillä, että se houkuttelisi heitä jäämään Suomeen, eikä muuttamaan pois maasta keveämmän verotuksen perässä, tutkijat toteavat.
– Tutkimustieto varakkaiden ja korkeasti koulutettujen kansainvälisestä liikkuvuudesta on lisääntynyt viime vuosina. Vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei suomalaisten hyvätuloisten (ylin tulodesiili) muuttaminen juurikaan reagoi verokannustimiin.
Korkeakoulutukseen panostettava
Suomen Pankin mukaan tki-rahoitus pitäisi suunnata muun muassa korkeatasoiseen tutkimukseen ja korkeakoulutukseen. Kirjoittajat ovat huolissaan suomalaisten koulutustasosta.
Suomessa korkeakoulutettujen osuus 25–34-vuotiaista on kirjoittajien mukaan "polkenut paikallaan" 2000-luvulla samalla, kun muissa OECD-maissa koulutustaso on noussut selvästi. Korkeakoulutettujen osuus on Suomessa myös selvästi matalampi kuin muissa Pohjoismaissa.
Suomessa tavoitteena on, että puolet 25–34-vuotiaista olisi suorittanut korkeakoulututkinnon vuonna 2030.
– Tavoitteen saavuttaminen edellyttää huomattavaa koulutustason nousua. Tavoitetta kohti kannattaa pyrkiä, vaikka vuosi 2030 tuleekin tavoitteen saavuttamisen kannalta liian nopeasti, muistiossa todetaan.
Lue lisäksi: Näin paljon suomalaisten tulot kasvoivat viime vuonna
Suomen Pankki huomauttaa, että jos koulutuspaikkoja ei lisätä, ulkomaalaiset opiskelijat saattavat syrjäyttää korkeakouluissa suomalaisia opiskelijoita.
– Erityisesti koulutusperäisen maahanmuuton kohdalla tulee ottaa huomioon, että korkeakoulutus on Suomessa voimakkaasti kiintiöityä. Jos korkea-asteen koulutuspaikkoja ei lisätä, ulkomaalaiset opiskelijat saattavat syrjäyttää korkeakouluissa suomalaisia opiskelijoita.
Hieman yli 60 prosenttia ulkomaalaisista tutkinto-opinnoista asuu edelleen Suomessa kolme vuotta valmistumisen jälkeen. Tätä osuutta tulisi tutkijoiden mukaan nostaa.
Muistio on laadittu Risto Murron vetämälle Kasvuriihi-hankkeen työryhmälle, jonka hallitus asetti syyskuun lopulla pohtimaan keinoja talouskasvun vauhdittamiseksi. Ryhmän loppuraportti valmistuu näillä näkymin helmikuussa.