Euroopan avaruusjärjestön (ESA) Mars-luotain Schiaparelli laskeutui Marsin pinnalle, mutta tarkkaa tietoa laskeutumisen viimeisestä vaiheesta ei ole saatu.
– Schiaparelli laskeutui Marsin ilmakehän läpi. Se myös lähetti meille tietoa antureidensa välityksellä. Tiedämme, että laskuvarjo avautui, mutta siitä lähtien, kun sen olisi pitänyt irrota, meillä ei ole vielä tietoa. Jatkamme koko ajan saamiemme tietojen analysointia, kertoi ESA:n johtaja Andrea Accomazzo tänään klo 11 pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Laskeutujan kunnosta ei vielä ole tietoa.
– Emme vielä tiedä, onko se yhtenä kappaleena. Tutkimukset jatkuvat, vastasi Accomazzo tiedotustilaisuudessa esitettyyn kysymykseen.
Ilmatieteen laitoksella juhlistettiin eilen Mars-operaatiota koko avaruustiimin voimin.
Marsiin päästiin joka tapauksessa
Yhteys luotaimeen menetettiin eilen kesken laskeutumisen.
Yksi Mars-mission tärkeimmistä tavoitteista oli testata laskeutumista Marsin pinnalle. Ja sinne päästiin.
– Nyt on näytetty, että myös eurooppalaisella teknologialla Marsiin voi laskeutua. Vaikka yhteistyö Yhdysvaltain kanssa on hyvää, ESA pitää tärkeänä, että on oma kyky viedä laitteita Marsin pinnalle, selittää Ilmatieteen laitoksen tutkija Timo Nikkanen.
Laskeutujan oli tarkoitus tehdä mittauksia Marsin kaasukehästä 3-10 kymmenen päivän ajan kunnes sen akku loppuu. Laskeutujassa on Ilmatieteen laitoksen paine- ja kosteusmittarit.
Ilmatieteen laitoksella seurattiin keskiviikkoiltana tapahtumia ESA:n komentokeskuksessa.
Emoalus onnistuneesti kiertoradalla
Luotaimen emoalus Trace Gas Orbiter (TGO) pääsi onnistuneesti Marsin kiertoradalle. Sen mittalaitteiden odotetaan välittävän tietoa Marsista vähintään viiden vuoden ajan.
– TGO on valmis tutkimuksiin ja välittämään tietoa maahan. Sen avulla voimme pohjustaa seuraavaa Mars-operaatiotamme vuonna 2020, sanoi ESA:n pääjohtaja
Vuonna 2020 ESA aikoo lähettää oman mönkijänsä Marsin pinnalle.
Erityisenä kiinnostuksen kohteena on metaanin esiintyminen Marsissa.
– Metaani saattaisi olla merkki alkeellisesta orgaanisesta toiminnasta tai sitten geologisesta aktiivisuudesta, toteaa Timo Nikkanen.