Euroopan avaruusjärjestön ESAn luotain laskeutuu ensi viikolla Marsin pinnalle. Elämän mahdollisuus Marsissa kiinnostaa edelleen tutkijoita.
Laskeutujan on määrä saavuttaa Marsin pinta keskiviikkoiltana. Jo pelkkä laskeutuminen Marsin pinnalle on vaikea tehtävä. Tällä kertaa lisää haasteita tuo se, että Schiaparelli-laskeutujan halutaan päätyvän tietylle tasangolle lähelle Marsin päiväntasaajaa
– Me emme pysty sitä maan päältä ohjaamaan. Sen pitää pystyä irrottamaan lämpökilvet, avata laskuvarjot ja sytyttää jarruraketit oikeaan aikaan. Lisäksi sen pitää käyttää tutkaa mitatakseen, miten lähellä Marsin pinta on laskeutuessa, kuvailee Ilmatieteen laitoksen tutkija Timo Nikkanen.
Mars-luotaimessa on tällaiset suomalaiset paine- ja kosteusmittarit.
Suomalaiset mittalaitteet käytössä
Laskeutuja tekee mittauksia Marsin kaasukehästä muutaman päivän ajan kunnes akku loppuu. Painetta ja kosteutta mitataan suomalaisilla laitteilla. Emoalus jää Marsin kiertoradalle, jossa se jatkaa tutkimuksia ainakin viisi vuotta. Erityisesti halutaan tietää, mistä Marsin kaasukehään tuleva metaani on peräisin.
– Siitä voidaan ehkä päätellä, onko tämä geologista, vulkaanista alkuperää tämä metaani vai voiko siinä olla jotain biologiaa taustalla, pohtii Nikkanen.
Marsiin voisi perustaa siirtokunnan
Elämän mahdollisuus Marsissa kiinnostaa edelleen tutkijoita. Pitkään jatkunut mielenkiinto punaista planeettaa kohtaan johtuu siitä, että se muistuttaa aurinkokuntamme planeetoista kaikkein eniten maata.
– Siellä voisi olla mahdollista perustaa jonkinlainen siirtokunta, joka olisi omavarainen ennemmin tai myöhemmin. Se on helpoin paikka, mihin muuttaa täältä. Se on varmasti syy, miksi se kiinnostaa, arvioi Nikkanen.
Ilmatieteen laitoksen tutkija Timo Nikkanen esittelee suomalaisia mittalaitteita, joita on mukana Mars-luotaimessa.
Ihmisiä Marsiin 2030-luvulla
Marsista ei tiedetä vielä läheskään kaikkea.
– Suurta yleisöä ja itseäni kiinnostaa, miten paljon sitä vettä siellä on ja missä sitä on ja voiko se tukea elämää. Ilmatieteen laitoksen kannalta meitä kiinnostaa kaasukehän dynamiikka sekä kosteus- ja painemittaukset sieltä ja se, miten niitä voidaan ehkä soveltaa maapallon ilmakehän ilmiöiden ymmärtämiseen, selittää Nikkanen.
Presidentti Obama toivoi tällä viikolla, että ihmisiä voitaisiin lähettää Marsiin jo 2030-luvulla.
– Se on varmasti teknisesti mahdollista. Eri asia, löytyykö rahat ja poliittinen tahto. Toivon todella, että löytyy, kommentoi Timo Nikkanen.