Kauan odotettu Olkiluodon ydinvoimalan kolmosreaktori aloitti viime yönä säännöllisen sähköntuotannon. 14 vuoden viivästyminen herättää asiantuntijan mukaan kysymyksen siitä, miten laadukas ydinvoimala lopulta on. Myös Suomen energiaturvallisuus herättää huolta.
Surullisen kuuluisan kolmosreaktorin piti valmistua jo vuonna 2009.
Nyt viimein Teollisuuden Voima (TVO) pääsi lausumaan, että Olkiluoto 3 on valmis.
Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund ei olisi ikinä uskonut projektin voivan viivästyä näin merkittävästi.
– Kyllä tämä viivästyminen on ollut täydellinen yllätys oikeastaan kaikille energia-alalla. Ottaen huomioon, että reaktorin rakentajat olivat maailman parhaimpia omalla alallaan. Näin pitkiä viiveitä ei tällä alalla ole aiemmin nähty, Lund kuvaa.
Suomessa projektin viivästyminen on herättänyt laajasti niin hilpeyttä kuin epäilyjäkin ydinvoimalaa kohtaan.
Tällaisessa prosessissa se lienee ymmärrettävääkin.
Myös Lund myöntää, että viivästys on jättänyt hänellekin epäilyksen siemenen itämään.
– On nähty myös, että monet viiveet liittyvät ihan tavalliseenkin tekniikkaan siellä voimalaitoksella. Onko tämä rakentamisen laatu ollut riittävää? Tulemmeko näkemään mahdollisesti jotakin ongelmia jatkossa, Lund pohtii.
Lue myös: Fingridin toimitusjohtaja: Suomen sähköntuotantoa voidaan laskea nyt paremmin Olkiluoto 3:n varaan
Olkiluoto 3 tuo varmuutta
Kolmosreaktorin sähköntuotanto kattaa noin 12–14 prosenttia Suomen sähköntarpeesta, ja se on maailman suurin ydinvoimalaitos ja teholtaan hyvin merkittävä.
Kaikkiaan Olkiluodossa tuotetaan jatkossa yhteensä noin 30 prosenttia Suomen sähköstä.
Ennen vuonna 2021 alkanutta energiakriisiä 20 prosenttia Suomen sähköstä tuotiin muualta.
Nyt Olkiluoto paikkaa tuontisähköstä noin 10 prosentin siivua.
Vielä ei siis sähkön suhteen olla omavaraisia, vaikka Olkiluoto puksuttaisikin täydellä teholla.
– Miten energiaa ja sähköä erityisesti huippu pakkaskausina saadaan? Tähän on mielestäni kiinnitetty aivan liian vähän huomiota.
Energiaturvallisuus huonolla tolalla
Suomessa sähköntuotanto on keskitetty käytännössä kahteen paikkaan, Olkiluotoon ja Loviisaan. Nämä tuottavat noin puolet koko Suomen sähköntuotannosta.
Epävakaassa maailmantilanteessa tällainen keskittäminen ei ole hyvä asia.
– Kyllä tällainen Olkiluoto-keskittymä merkitsee hyvin riskialtista energiainfrastruktuuria. Meidän pitäisi hajauttaa energiantuotantoa enemmän. Olemme nähneet, miten Ukrainassa ydinvoimalaitoksia on tuhottu.
Energiaturvallisuuskysymykset eivät ole Lundin mielestä saaneet Suomessa, eikä liioin Euroopassakaan, riittävästi sen ansaitsemaa näkyvyyttä.
Kun mietimme energiaturvallisuutta Suomessa voimalatasolla, parannettavaa löytyy sieltäkin.
– Näissä kysymyksissä näkisin, että ei välttämättä olla vielä niin valppaasti herätty siihen infrastruktuurin haavoittuvaisuuteen. Pienikin vahinko saattaa sulkea isonkin alueen pois energiantuotannosta.
Lund peräänkuuluttaa asioihin nyt selkeää poliittista otetta.
– Olen ihmetellyt, etteivät poliitikot ole tätä energiaturvallisuuskysymystä juuri miettineet. Signaalit maailmalta puhuvat hajauttamisen ja turvaamisen puolesta, kun Suomessa energiatuotantoa keskitetään.
Lue myös: Saksa on sulkenut viimeiset ydinvoimalansa
Terveiset hallitukselle
Professorilta lähteekin terveiset tulevalle hallitukselle.
Keskeisin kysymys on tuntunut olevan se, että tukevatko mahdolliset tulevat hallituskumppanit pienydinvoimalaitoksia.
Lundin mukaan keskeisin kysymys tulisi olla se, että miten parannamme energiaturvallisuutta ja miten pystytään takaamaan se, että kansalaisille pystytään tuottamaan kohtuuhintaista energiaa.
Miten sitten jatkossa vältymme Olkiluoto 3:n kaltaiselta farssilta?
Vastaus ei toki ole yksinkertainen, mutta yhdeksi keskeiseksi nimittäjäksi professori linjaa suomalaisen sinisilmäisyyden.
Pitää mennä hankkeen alkujuurille.
– Näkisin, että suomalaiset päättäjät toimivat tuolloin aika sinisilmäisesti, kun ei ollut mitään tietoa tällaisen laitoksen toiminnasta. Uskottiin siihen, mitä laitetoimittajat tarjosivat.
Viivästyminen maksanut maltaita
Vuosien viivästyminen näkyy tietysti myös hintalapussa.
TVO joutui maksamaan yli 2 miljardia enemmän kuin alun perin piti. Pitää muistaa myös se, että 14 vuoden ajalta on menetetty myös sähköntuotannon tulot.
– Tästä voimalaitoksesta olisi pitänyt tulla jo kuudesta seitsemään miljardia euroa tuloa.
Jos nämä kaikki ynnää yhteen, ollaan lähellä 10 miljardia euroa.
– Lisäksi Ranskan ja Saksan veronmaksajat saavat maksaa niitä takuita, mitä tämä laitetoimittaja on tuonut. Siinä menee varmasti joku viisi miljardia myös.
Tämä tekee miltei 15 miljardia euroa.
– Kymmenen miljardia sinne tänne. Sitten keskustelemme sadoista miljoonista, kun keskustelemme koulutuksesta tai soteuudistuksesta. Päättäjille energiapuolella 10 miljardia tuntuu olevan ihan sama, Lund kuvaa.
– Joskus nämä päättäjät toimivat Aku Ankan tavoin, kun pitäisi toimia kuin Roope Ankka. Nyt tarvitaan Roope Ankkoja katsomaan rahan perään, Lund veistelee.
14:17
Miten Olkiluodon ydinvoimalan kolmosreaktori vaikuttaa tuleviin sähkölaskuihin? Tähän ja moneen muuhun kysymykseen saat vastauksen yllä olevalta videolta.