Suomessa jännitetään Olkiluoto 3:n kohtaloa – professori kommentoi "ikuisuusprojektia": "Vähän huvittaakin jo"

Voimalaa päästiin syksyllä jo koekäyttämään täydellä teholla, mutta nyt on tullut jälleen uusia mutkia matkaan.

Teollisuuden Voima ilmoitti perjantaina havainneensa säröjä laitoksen kaikissa neljässä syöttövesipumpussa. Säröt ovat kooltaan muutamia senttimetrejä.

Lue myös: Olkiluoto 3:n kaikista syöttövesipumpuista on nyt löytynyt vaurioita

Voimalan on arvioitu aloittavan säännöllisen sähköntuotannon vuoden viimeisinä päivinä. Tuoreiden ongelmien vaikutuksesta aikatauluun ei vielä tiedetä.

– Niinä päivinä ja viikkoina, kun Olkiluoto 3 kävi täydellä teholla, Suomi oli omavarainen sähkön suhteen, ja veikin sähköä jonkin verran ulkomaille, sanoo ydinvoimatekniikan professori Juhani Hyvärinen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.

Olkiluoto 3:n sähköntuotanto on määrä kattaa noin 14 prosenttia Suomen sähköntarpeesta. Tämä näkyy selvästi myös hinnoissa.

– Ilman Olkiluoto 3:sta sähkö on kalliimpaa kuin Olkiluoto 3:n kanssa. Mutta kuinka paljon, siitä ei ole yksiselitteistä sääntöä tai kaavaa, mistä sen voisi laskea tai arvioida, Hyvärinen sanoo.

Hintaan vaikuttaa erityisesti sää. Tuulisella säällä Suomi saa paljon sähköä tuulivoimasta. Tämä näkyi esimerkiksi lauantaina selkeänä notkahduksena pörssisähkön hinnassa, kun tuulisena päivänä kilowattitunnin hinta oli vain muutamia senttejä.

Lue lisää: Professori yllättyi Olkiluoto 3:n vaurioista – "Tämä estää voimalan käyttämisen"

"Jos tulee hyvin kylmä talvi..."

Olkiluoto 3 voisi tehdä myös oman osansa siinä, että Suomessa ei tarvittaisi turvautua mahdollisiin kahden tunnin sähkökatkoihin, joista esimerkiksi kantaverkkoyhtiö Fingrid on varoittanut.

Professori Hyvärisen mielestä voimme teoriassa joutua pulatilanteeseen.

– Jos tulee hyvin kylmä talvi, ja jos meillä on vajausta omassa tuotannossamme, hän sanoo.

Hyvärinen huomauttaa kuitenkin, että suomalaiset ovat jo nyt ryhtyneet säästämään sähköä muun muassa korkeiden hintojen vuoksi.

Energiateollisuuden mukaan kuluttajat ovat vähentäneet sähkön käyttöään syksyn koittaessa 13,5 prosenttia.

Näinpä Hyvärinen ei usko, että sähköpulaan joudutaan Suomessa.

– Olen aika varma, että tulee kuitenkin leuto talvi. Ehkä muutama kylmä pakkaspäivä tai viikko, mutta kyllä ilmastonmuutos on tulossa ja se näkyy meillä siinä, että talvet kehnonevat, lämpötilat nousevat ja kurassa saadaan kahlata enemmän kuin ennen, hän toteaa.

Kaiken kaikkiaan Hyvärinen näkee Suomen sähköntuotannon olevan hyvällä tolalla, sillä Suomessa sähköä tuotetaan usealla eri tavalla.

– Olkiluoto 3 tai mikään muukaan yksittäinen ei Suomea pelasta. Meillä on erilaisia tuotantomuotoja, jotka tukevat ja täydentävät tosiaan.

Lue myös: Ruotsi pistää sähköhankkeita jäihin – miten käy Suomen vuosikymmenen tärkeimmän sähkönsiirtoinvestoinnin?

"Ammattipiireissä aavistimme"

Olkiluoto 3 -projekti on ollut omanlainen episodinsa suomalaisessa historiassa, ja Hyvärisen mukaan se on puhuttanut paljon alalla sekä lisäksi yllättänyt kaikki hitaudellaan.

Ensimmäisten suunnitelmien mukaan kolmosreaktorin piti olla valmis vuonna 2009, kun rakentaminen aloitettiin vuoden 2005 alussa. 

– Uskoisin, että se aika monia suomalaisia harmittaa. Kyllähän se vähän huvittaakin jo, että onko tuo vakavasti otettavaa toimintaa ollenkaan, Hyvärinen pohtii.

– Ammattipiireissä aavistimme, että ei se ihan noin nopeasti valmistui kuin aloittaessa sanottiin. Mutta ei siinä kuulunut näin kauan mennä.

Lue myös: Elinkeinoministeri Lintilä: Suomella on maailmalle paljon tarjottavaa ydinvoimaosaamisessa

Hyvärinen sanookin, että Olkiluoto 3:sta on paljon opittavaa. Hänen mielestään alan kannattaa käydä itse ensin keskustelu siitä, miksi rakentaminen kestänyt näin kauan, ennen niiden tuontia julkisuuteen.

Hän kuitenkin sanoo, että toimintaa on jo pyritty parantamaan.

– Meillä on energialain uudistus alkamassa, Säteilyturvakeskus päivittää omia sääntöjään ja menettelytapojaan ja teollisuus on ponnistellut paljon sen eteen, että toiminta saataisiin sujuvammaksi, Hyvärinen luettelee.

Joka tapauksessa on selvää, että projekti on kestänyt liian kauan. Sen sanoo Hyvärinenkin, jonka mukaan tällaisen laitoksen kuuluisi valmistua "huomattavasti lyhyemmässä" ajassa. 

– 80-luvun aikana, ei nyt näin isoja, mutta verrattavissa olevia laitoksia tehtiin paljon nopeammin: luokkaa viidessä vuodessa. Olkiluoto 1 ja 2 meni esimerkiksi alle viidessä vuodessa, Hyvärinen muistuttaa.

Lue myös: Fortum kiinnostunut pienydinvoimaloista