Ensimmäisen sotapäivän kauhut: Päätön ruumis makasi Helsingin Kampissa – toimittaja todisti, kun Neuvostoliiton pommit moukaroivat pääkaupunkia

5:04img
Video: Tutkimus väittää, että suomalaiset olivat talvisodassa ylivertaisia.
Julkaistu 30.11.2019 05:59
Toimittajan kuva

Tommi Kolehmainen

tommi.kolehmainen@mtv.fi

Päätön ruumis makasi Helsingin Kampissa palavan linja-auton vieressä 30. marraskuuta vuonna 1939. Neuvostoliitto oli juuri aloittanut Suomen kaupunkien pommittamisen.

Puna-armeijan SB2-pommikoneet lensivät matalalla ja tiputtivat pomminsa Suomen pääkaupunkiin. Talvisota oli syttynyt ja sen ensimmäisiä uhreja olivat Helsingin pommituksissa surmansa saaneet 91 ihmistä.

Kai Häggmanin, Teemu Keskisarjan ja Markku Kuisman kirja 1939 kertoo, että yksi silminnäkijä Helsingin pommituksille oli muuan yhdysvaltalainen toimittaja Martha Gellhorn, joka majaili tuolloin kaupungissa.

Lue myös: Talvisota vaati yllättäviäkin ponnistuksia: Suomalaisten nokkela "kusi-innovaatio" suojasi hevosen penistä ja pelasti ihmishenkiä

Kirjan mukaan Gellhorn oli räjähdykset kuultuaan suunnistanut hotelli Kämpistä kohti palavia rakennuksia. Kampin linja-autoasemalla piha oli täynnä palavia autoja ja palopommi oli osunut viereiseen Maanviljelijäin Maitokeskukseen.

Yhden palavan bussin kyljessä makasi päätön ruumis, jolla oli jalassaan siististi paikatut nahkakengät. Ilmahyökkäyksen raakuuden myötä modernin sodankäynnin terrori iski vasten kaupunkilaisten kasvoja.

Lue lisää: Pommikoneet kylvivät tuhoa monilla paikkakunnilla 80 vuotta sitten – Neuvostoliitto aloitti sotatoimet Suomea vastaan ilman sodanjulistusta

Kirjeitä Hemingwaylle

Kirjan mukaan Gellhorn kirjoitti samana iltana kirjeen, jossa hän pommitusten tuhojen kuvailun ohella kehui tavallisten helsinkiläisten rohkeutta ja "jäätävää luonteenlujuutta".

Vielä neljä päivää myöhemmin päivätyssä kirjeessä hän veikkasi, että kolme miljoonaa suomalaista onnistuu päihittämään 180 miljoonaa venäläistä.

Kirjeiden vastaanottajana oli hänen tuleva puolisonsa, Ernest Hemingway. Häntä pidetään yhtenä Yhdysvaltojen merkittävimmistä 1900-luvun kirjailijoista.

Suomen talvisodan ohella Gellhorn raportoi toisen maailmansodan aikana useista eri maista. Pian Helsingin pommitusten jälkeen hän poistui maasta, mutta kävi hyvän tahdon eleenä pyytämässä Yhdysvaltojen presidentti Franklin D. Rooseveltilta apua pienelle kansalle.

Gellhornista oli tuleva yksi Yhdysvaltojen nimekkäimmistä toimittajista, joka raportoi pitkän uransa aikana useista merkittävistä konflikteista ympäri maailman.

Lähde: 1939 (WSOY, 2019). Häggman, Keskisarja, Kuisma.

Lue myös: Mainilan laukauksista 80 vuotta – miksi Neuvostoliitto pommitti omia maitaan saadakseen Suomen näyttämään syylliseltä?

Tuoreimmat aiheesta

Talvisota