Ensimmäiset räjähdykset aamuyöllä, joukkohaudat ja Mariupolin rauniot – nämä hetket jäivät ihmisten mieliin Venäjän hyökättyä Ukrainaan

Neljä päivää ennen täysmittaista hyökkäystä, 20. helmikuuta, Venäjän presidentti Vladimir Putin oli julistanut Itä-Ukrainan separatistialueet Luhanskin ja Donetskin itsenäisiksi kansantasavalloiksi. Putin määräsi Venäjän joukot alueelle "suojelemaan" niitä.

Ukrainaan julistettiin poikkeustila 23. helmikuuta, päivää ennen hyökkäystä. Venäjän joukot olivat kerääntyneet Ukrainan rajan tuntumaan kuukausien ajan harjoitusten varjolla.

Täysmittainen hyökkäyssota alkoi varhain aamuyöllä 24. helmikuuta, ja räjähdyksiä raportoitiin useissa kaupungeissa.

Nopeasti uutistoimistoihin alkoi virrata videokuvaa räjähdyksistä eri puolilla Ukrainaa.

MTV:n kirjeenvaihtaja Petri Saraste raportoi Kiovasta sodan juuri alettua. Tilanne oli aamuyöllä sekava, ja jatkui sellaisena pitkään. Vaikka hyökkäyksestä oli varoiteltu pitkään, moni oli loppuun asti ollut epäuskoinen.

Hyökkäys ei ollut järkytys pelkästään ukrainalaisille, vaan koko muulle maailmalle.

Yhdysvallat vastasi samana päivänä tiukentamalla talouspakotteitaan ja maan presidentti Joe Biden kutsui hyökkäystä brutaaliksi ja tarpeettomaksi. Sotilasliitto Nato vahvisti joukkojaan itäisillä alueillaan samana päivänä.

Sodan toisena päivänä Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi julkaisi videon Kiovan kaduilta ja vannoi jäävänsä taistelemaan maansa puolesta.

Zelenskyin ei ole raportoitu poistuneen maasta koko sodan aikana, vaikka hänen kerrotaankin selvinneen ainakin kolmesta salamurhayrityksestä.

Tuhannet ihmiset lähtivät pakoon Ukrainasta heti sodan alettua, ja etenkin Puolan raja-alueet tukkeutuivat ihmisistä.

Tähän päivään mennessä Ukrainasta on paennut yli 6,5 miljoonaa ihmistä ympäri Eurooppaa. Vain murto-osa on päässyt palaamaan koteihinsa.

Harkova tulituksen kohteena

Harkova on yksi kaupungeista, johon Venäjä on kohdistanut kovimpia iskujaan sodan aikana. Maaliskuun alussa kaupungin keskustassa nähtiin suuri räjähdys ohjuksen iskeydyttyä rakennukseen.

Harkovan asukkaat hakeutuivat suojaan metroasemille, jotka toimivat pommisuojina.

Venäjän iskut kaupunkiin eivät ole missään vaiheessa lakanneet täysin, vaikka Venäjä ilmoitti vetävänsä joukkojaan kaupungista toukokuussa. Osa ihmisistä oli asunut metroasemilla kuukausia.

Vetäytymisilmoituksesta huolimatta ilmaiskut siviilikohteisiin Harkovassa eivät ole vieläkään päättyneet. Viimeisin ohjusisku raportoitiin kolme päivää sitten.

Venäjälle menetyksiä

Venäjä on kärsinyt merkittäviä tappioita sodan aikana. New York Timesin arvion mukaan venäläissotilaita on kuollut noin 25 000, ja haavoittuneita Pentagon arvioi olevan jopa 80 000.

Venäjä on menettänyt useita merkittäviä sotilaskomentajiaan ja laivastonsa lippulaivan Moskvan. Huhtikuussa Putin päätti vaihtaa Ukrainan operaationsa sotilasjohtajaa.

Ukrainan sotilaita arvioidaan kuolleen noin 9 000.

Venäjän julmat teot alkavat paljastua

Eräänlainen käännekohta sodassa nähtiin maaliskuun lopulla, noin kuukausi sodan alun jälkeen. Venäjä ilmoitti "erikoisoperaationsa ensimmäisen vaiheen päättyneen" ja keskittyvänsä tästedes Itä-Ukrainan Donbasin "vapauttamiseen". 

Putinilla ja Kremillä oli tälle strategian muutokselle useita selityksiä, mutta todellisuudessa syy todennäköisesti oli Venäjän joukkojen heikko menestys. Se oli kuukauden yrittänyt vallata pääkaupunkia ja muita merkittäviä kaupunkeja tuloksetta.

Kun venäläisjoukot alkoivat vetäytyä Kiovan lähikylistä, käsittämättömät julmuudet alkoivat paljastua maailmalle. 

Butshan ja Irpinin kaupungeissa siviilien ruumita lojui kaduilla. Osalta menehtyneistä löydettiin merkkejä kidutuksesta ja telotustyylisistä surmista. Butshasta löydettiin kirkon pihalta joukkohauta, jossa oli satojen ihmisten ruumiit.

Venäjää on useaan otteeseen syytetty sotarikoksista, ja niitä tutkivat kansainvälisten sotarikostutkijoiden ryhmät edelleen. Putinia on vaadittu henkilökohtaisesti tuomiolle sotarikoksista.

Mariupolin tilanne kärjistyi humanitaariseksi katastrofiksi

Itäisessä Ukrainassa sijaitsevan Mariupolin tilanne huonontui nopeasti sodan edetessä. Kaupunki on Venäjälle strategisesti merkittävä, eikä se vaikuta kaihtavan keinoja sen valtaamiseksi.

Venäjän joukot saartoivat kaupungin, ja taistelut siirtyivät myös kaupungin sisälle siviilien keskelle. Venäjän joukot onnistuivat lopulta ottamaan kaupungin valtaansa.

Humanitaarinen kriisi jatkuu Mariupolissa. Ihmisten on raportoitu kuolevan nälkään, ja asukkailla on pulaa juomavedestä ja lääkkeistä. Kaupungissa myös pelätään olevan liikkeellä tauteja, kuten koleraa. Tietoa tilanteesta on vaikea saada, sillä Venäjän joukot eivät päästä kansainvälisiä avustusryhmiä kaupunkiin. 

Venäjän sotakello tikittää – loppuuko aika?

Puolen vuoden aikana Venäjän arvioidaan heikentyneen ja sotamenestyksen ontuvan. Monilta osin sotaa on kutsuttu Venäjän puolelta täydeksi epäonnistumiseksi.

Samaan aikaan länsi on auttanut varustamaan Ukrainan joukkoja toinen toistaan tehokkaammilla aseilla, kuten HIMARS-raketinheittimillä.

Tänään puolustusministeri Sergei Shoigu kertoi, että sotatoimia hidastetaan "siviilien suojelemiseksi".

Ukrainan taistelutahto ja puolustuskyky osoittautui paremmaksi kuin Venäjä – tai muu maailma – osasi odottaa. Hinta on ollut silti kova – Ukrainassa on vahvistettu 5 587 siviilin kuolleen, ja luku todennäköisesti on todellisuudessa suurempi.

Eikä vielä kukaan ei silti voi sanoa varmasti, miten tai milloin sota päättyy.