Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan on kulunut keskiviikkona puoli vuotta. Keräsimme yhteen hetket ja videot, jotka tullaan muistamaan vielä vuosienkin päästä.
Neljä päivää ennen täysmittaista hyökkäystä, 20. helmikuuta, Venäjän presidentti Vladimir Putin oli julistanut Itä-Ukrainan separatistialueet Luhanskin ja Donetskin itsenäisiksi kansantasavalloiksi. Putin määräsi Venäjän joukot alueelle "suojelemaan" niitä.
Ukrainaan julistettiin poikkeustila 23. helmikuuta, päivää ennen hyökkäystä. Venäjän joukot olivat kerääntyneet Ukrainan rajan tuntumaan kuukausien ajan harjoitusten varjolla.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Venäläisjoukkoja kuvattiin siirtymässä separatistialueelle 22. helmikuuta.
Täysmittainen hyökkäyssota alkoi varhain aamuyöllä 24. helmikuuta, ja räjähdyksiä raportoitiin useissa kaupungeissa.
Nopeasti uutistoimistoihin alkoi virrata videokuvaa räjähdyksistä eri puolilla Ukrainaa.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
MTV:n kirjeenvaihtaja Petri Saraste raportoi Kiovasta sodan juuri alettua. Tilanne oli aamuyöllä sekava, ja jatkui sellaisena pitkään. Vaikka hyökkäyksestä oli varoiteltu pitkään, moni oli loppuun asti ollut epäuskoinen.
Hyökkäys ei ollut järkytys pelkästään ukrainalaisille, vaan koko muulle maailmalle.
Yhdysvallat vastasi samana päivänä tiukentamalla talouspakotteitaan ja maan presidentti Joe Biden kutsui hyökkäystä brutaaliksi ja tarpeettomaksi. Sotilasliitto Nato vahvisti joukkojaan itäisillä alueillaan samana päivänä.
3:38
MTV:n kirjeenvaihtaja raportoi Kiovasta varhain aamulla sodan alettua.
2:20
Näin Yhdysvallat reagoi sodan syttymispäivänä.
Sodan toisena päivänä Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi julkaisi videon Kiovan kaduilta ja vannoi jäävänsä taistelemaan maansa puolesta.
Zelenskyin ei ole raportoitu poistuneen maasta koko sodan aikana, vaikka hänen kerrotaankin selvinneen ainakin kolmesta salamurhayrityksestä.
0:31
Zelenskyi kuvasi videon Kiovan kaduilta sodan toisena päivänä.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Sodan alkupäivinä ohjukset moukaroivat pääkaupunki Kiovaa. Näin ohjus osui kerrostalon seinään 26. helmikuuta.
Tuhannet ihmiset lähtivät pakoon Ukrainasta heti sodan alettua, ja etenkin Puolan raja-alueet tukkeutuivat ihmisistä.
Tähän päivään mennessä Ukrainasta on paennut yli 6,5 miljoonaa ihmistä ympäri Eurooppaa. Vain murto-osa on päässyt palaamaan koteihinsa.
6:25
MTV:n toimittaja Niko Nurminen raportoi 27. helmikuuta Puolan ja Ukrainan rajalta, jossa vallitsi kaaos.
3:27
Pienen pojan itkulle ei meinannut tulla loppua, kun isälle piti sanoa hyvästit – evakuoinnit käynnistyivät Irpinissä taistelujen keskellä maaliskuun alussa.
Harkova tulituksen kohteena
Harkova on yksi kaupungeista, johon Venäjä on kohdistanut kovimpia iskujaan sodan aikana. Maaliskuun alussa kaupungin keskustassa nähtiin suuri räjähdys ohjuksen iskeydyttyä rakennukseen.
1:19
2:53
Järkyttävä näky Harkovassa: 23 kuollut asuinalueella, sanoo kuvernööri – asukkaat epäilevät “outoja” räjähteitä
Harkovan asukkaat hakeutuivat suojaan metroasemille, jotka toimivat pommisuojina.
Venäjän iskut kaupunkiin eivät ole missään vaiheessa lakanneet täysin, vaikka Venäjä ilmoitti vetävänsä joukkojaan kaupungista toukokuussa. Osa ihmisistä oli asunut metroasemilla kuukausia.
Vetäytymisilmoituksesta huolimatta ilmaiskut siviilikohteisiin Harkovassa eivät ole vieläkään päättyneet. Viimeisin ohjusisku raportoitiin kolme päivää sitten.
3:24
Metrovaunuissa lapset ja vanhukset nukkuvat vierekkäin – tällaista oli elämä metroasemalla sodan keskellä Harkovassa maaliskuussa
4:31
Tyhjiä viinapulloja, tuhoutuneita tankkeja ja armeijan lomakkeita – ukrainalaissotilaat esittelivät hylättyä venäläistukikohtaa Harkovan lähellä huhtikuussa
1:56
Venäjä jatkaa Harkovan tuhoamista – katso toimittajamme raportti kesäkuulta
Venäjälle menetyksiä
Venäjä on kärsinyt merkittäviä tappioita sodan aikana. New York Timesin arvion mukaan venäläissotilaita on kuollut noin 25 000, ja haavoittuneita Pentagon arvioi olevan jopa 80 000.
Venäjä on menettänyt useita merkittäviä sotilaskomentajiaan ja laivastonsa lippulaivan Moskvan. Huhtikuussa Putin päätti vaihtaa Ukrainan operaationsa sotilasjohtajaa.
Ukrainan sotilaita arvioidaan kuolleen noin 9 000.
2:19
Huhtikuussa Venäjä joutui tarkastelemaan asemaansa Mustallamerellä uudestaan, kun sen lippulaiva Moskva on poissa pelistä.
5:00
Venäjä vaihtaa sotilasjohtajaa Ukrainassa – tämä hyökkäyssodan uudesta komentajasta tiedetään
Venäjän julmat teot alkavat paljastua
Eräänlainen käännekohta sodassa nähtiin maaliskuun lopulla, noin kuukausi sodan alun jälkeen. Venäjä ilmoitti "erikoisoperaationsa ensimmäisen vaiheen päättyneen" ja keskittyvänsä tästedes Itä-Ukrainan Donbasin "vapauttamiseen".
Putinilla ja Kremillä oli tälle strategian muutokselle useita selityksiä, mutta todellisuudessa syy todennäköisesti oli Venäjän joukkojen heikko menestys. Se oli kuukauden yrittänyt vallata pääkaupunkia ja muita merkittäviä kaupunkeja tuloksetta.
2:32
25. maaliskuuta Venäjän puolustusministeriö kertoo muuttavansa Ukrainan operaatiotaan ja painottavansa sen nyt maan itäosien separatistialueille.
Kun venäläisjoukot alkoivat vetäytyä Kiovan lähikylistä, käsittämättömät julmuudet alkoivat paljastua maailmalle.
Butshan ja Irpinin kaupungeissa siviilien ruumita lojui kaduilla. Osalta menehtyneistä löydettiin merkkejä kidutuksesta ja telotustyylisistä surmista. Butshasta löydettiin kirkon pihalta joukkohauta, jossa oli satojen ihmisten ruumiit.
Venäjää on useaan otteeseen syytetty sotarikoksista, ja niitä tutkivat kansainvälisten sotarikostutkijoiden ryhmät edelleen. Putinia on vaadittu henkilökohtaisesti tuomiolle sotarikoksista.
4:22
Butshan järkyttävä tilanne paljastui Venäjän joukkojen lähdettyä. Huom! Videon sisältö voi järkyttää joitain katsojia.
2:57
Lohduton näky odotti myös Irpinissä. Osa asukkaista oli kuollut kesken pakomatkan. Huom! Videon sisältö voi järkyttää joitain katsojia.
2:10
MTV vieraili Butshan joukkohautojen äärellä 5. huhtikuuta: Tyrmistys valtasi paikalliset asukkaat - "Saatana tuli luoksemme Putinin hahmossa"
Mariupolin tilanne kärjistyi humanitaariseksi katastrofiksi
Itäisessä Ukrainassa sijaitsevan Mariupolin tilanne huonontui nopeasti sodan edetessä. Kaupunki on Venäjälle strategisesti merkittävä, eikä se vaikuta kaihtavan keinoja sen valtaamiseksi.
Venäjän joukot saartoivat kaupungin, ja taistelut siirtyivät myös kaupungin sisälle siviilien keskelle. Venäjän joukot onnistuivat lopulta ottamaan kaupungin valtaansa.
Humanitaarinen kriisi jatkuu Mariupolissa. Ihmisten on raportoitu kuolevan nälkään, ja asukkailla on pulaa juomavedestä ja lääkkeistä. Kaupungissa myös pelätään olevan liikkeellä tauteja, kuten koleraa. Tietoa tilanteesta on vaikea saada, sillä Venäjän joukot eivät päästä kansainvälisiä avustusryhmiä kaupunkiin.
2:21
Ilma- ja satelliittikuvat näyttävät, millaista tuhoa Mariupolin kaupunki on kärsi pelkästään sodan ensimmäisen kuukauden aikana.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Venäläistankki joutui rajun tulituksen keskelle Mariupolissa maaliskuussa.
2:39
Maaliskuun 16. päivänä Venäjän ilmaisku osui teatteriin, jonka suojissa oli satoja siviilejä. Pihaan oli kirjoitettu "deti" eli suomeksi lapsia, mutta se ei estänyt ilmaiskuja.
3:32
Mariupol kärsinyt silmitöntä tuhoa Venäjän piirityksessä – asukkaat hautaavat omaisiaan kerrostalojen pihoille. Huom! Sisältö voi järkyttää joitain katsojia.
1:10
Venäjän on epäilty käyttäneen fosfori- tai palopommeja Ukrainassa. Toukokuussa Azovstalin tehtaalla kuvatulla videolla näkyvää "valosadetta" epäillään palopommiksi.
1:17
Azovstalin terästehdas jäi ukrainalaistaistelijoiden viimeiseksi linnakkeeksi, kun Venäjä valtasi Mariupolin. Venäjä voitti lopulta myös tehtaan itselleen, ja ukrainalaisten taistelijoiden kohtalo on epäselvä. Pekka Toveri arvioi toukokuussa, ettei kohtalo välttämättä ole hyvä.
Venäjän sotakello tikittää – loppuuko aika?
Puolen vuoden aikana Venäjän arvioidaan heikentyneen ja sotamenestyksen ontuvan. Monilta osin sotaa on kutsuttu Venäjän puolelta täydeksi epäonnistumiseksi.
Samaan aikaan länsi on auttanut varustamaan Ukrainan joukkoja toinen toistaan tehokkaammilla aseilla, kuten HIMARS-raketinheittimillä.
Tänään puolustusministeri Sergei Shoigu kertoi, että sotatoimia hidastetaan "siviilien suojelemiseksi".
Ukrainan taistelutahto ja puolustuskyky osoittautui paremmaksi kuin Venäjä – tai muu maailma – osasi odottaa. Hinta on ollut silti kova – Ukrainassa on vahvistettu 5 587 siviilin kuolleen, ja luku todennäköisesti on todellisuudessa suurempi.
Eikä vielä kukaan ei silti voi sanoa varmasti, miten tai milloin sota päättyy.
3:21
Ukraina teki elokuussa iskun lentokentälle Venäjän hallussa olevalle Krimille. Ukrainan lentokenttäisku aiheutti merkittäviä tappioita Venäjälle.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Venäjälle takaisku Donetskin taivaalla: Video näyttää, kuinka Ukraina ampuu ohjuksia hyökkääjän ilmasotakaluston perään.
2:47
Kiovan kaduille tuotiin näytille tuhottuja venäläistankkeja, jotka puoli vuotta sitten yrittivät vallata kaupungin.
8:10
Mitä tästä eteenpäin? Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola kommentoi Ukrainan sotaa.