Entinen huippupalloilija ei usko Saudi-Arabian vetovoimaan – lataa suorat sanat Fifan touhusta

Timo Furuholm ja Mohammad Al-Emara muistelevat räiskyviä kohtaamisiaan jalkapallokentällä 1:56
Timo Furuholm ja Mohammad Al-Emara muistelevat räiskyviä kohtaamisiaan jalkapallokentällä.

Viime kesänä useat huippujalkapalloilijat siirtyivät pelaamaan rahan perässä Saudi-Arabiaan. Arabian niemimaahan myönnettiin myös vuoden 2034 MM-kisat Fifan suhmuroinnin seurauksena. Entinen huippujalkapalloilija Timo Furuholm antaa kovaa kritiikkiä jalkapallon kattojärjestöille, mutta väläyttää mahdollisuutta, että Saudi-Arabia on vain vaihe, joka menee ohi.

Cristiano Ronaldo oli ensimmäinen iso nimi, joka houkuteltiin Saudi-Arabian jalkapalloliigaan sadoilla miljoonilla euroilla. Sen jälkeen rahaa on jaettu maahan saapuville huippujalkapalloilijoille rekkalasteittain. Myös muihin lajeihin kuten golfiin on ammennettu maan lähes loputtomasta rahastosta miljoonia ja jopa miljardeja. On selvää, että Saudi-Arabia yrittää kiillottaa mainettaan urheilun kautta.

Entinen jalkapalloilija ja nykyinen vasemmistoliiton kansanedustaja Timo Furuholm ei koe tarpeelliseksi moittia Saudi-Arabiaan lähtijöitä, mutta kertoo, että itse hän ei olisi lähtenyt rahan perässä maahan, jossa loukataan esimerkiksi ihmisoikeuksia rankalla kädellä jatkuvasti.

– En ole ihminenjoka pystyy arvostelemaan sitäettä joku maksimoi taloudellisen hyödyn jalkapallouraltaan. Mutta itselläni ei silloin aktiivivuosina ei ollut mitään hinkua lähteä Saudi-Arabiaan pelaamaan, niin jalkapallollisista syistä kuin ihan eettisistäkin syistä, Furuholm sanoo.

Rahan lisäksi itse pelin taso on yksi asia, minkä takia saudeihin lähteneitä pelaajia on arvosteltu. Se on Furuholmin mielestä oleellinen kysymys.

– Olen itse kilpailun ihminen ja pyrkinyt aina menemään sinne, missä kilpailu on kovinta ja tavallaan sitä kautta haastanut itseäni. Luulen, että moni Saudi-Arabiaan lähteneistä pelaajista on pettynyt siihen, että ympäristö ei ole sellainen, joka motivoi huippu-urheilijaa, Furuholm sanoo.

Furuholm muistuttaa, että muut maat ovat yrittäneet samankaltaisia temppuja aikaisemmin.

– Kiinahan yritti sitä jo aikaisemmin, että lyötiin pelaajille ihan poskettomia summia. Ne pelaajat pelasivat siellä jonkin aikaa, mutta tulivat sitten takaisin Eurooppaan, kun totesivat, ettei se ole sama juttu.

Saudi-Arabian jalkapalloliiga on vailla pitkiä perinteitä, eikä sen kiinnostus ole kummoinen maassa itsessään. Pahimmillaan suuret stadionit ovat ammottaneet tyhjyyttään, vaikka kentällä on nippu maailman huippupelureita. 

– Jos Saudi-Arabia haluaa olla johtava jalkapalloliiga tulevaisuudessa, pitäisi sen rakentaa sieltä alhaalta rakenteista. Jotta saisi homman uskottavaksi, veisi se jopa vuosisadan, Furuholm linjaa.

– Urheilu on heille politiikan väline puhdistaa mainettaan. Urheilu on ollut aina heikko rahan edessä, ja on varmasti jatkossakin, mutta uskon, että vaikka eurooppalainen jalkapallo ei ole myöskään viatonta ja täysin puhdasta, tullaan huippujalkapalloa pelaamaan lähes ainoastaan Euroopassa, esimerkiksi Italiassa, Saksassa ja Englannissa.

– Näitä oikkuja ja trendejä tulee, mutta tämä ei ole loputon trendi, Furuholm sanoo Saudi-Arabian suosion noususta.

Jälkipyykki puuttunut

Saudi-Arabia sai myös järjestääkseen vuoden 2034 jalkapallon MM-kisat Fifan avustuksella.

Fifa on jo pitkään toiminut epäoikeudenmukaisesti, ja sinne suuntaan Furuholm iskee raippaa.

– Voidaan puhua melkeinpä rikollisjärjestöstä, kun mietitään, mitä kaikkea siellä on tapahtunut, Furuholm lataa.

– Oleellisin kysymys on, että kantaako Fifa vastuun. No ei kanna, Furuholm täräyttää perään.

Kommentillaan Furuholm viittaa Saudi-Arabian suosimisen lisäksi Qatarin MM-kisoihin, jossa ihmisoikeuksia rikottiin laajasti sekä kisojen myöntämiselle Venäjälle, jossa asiat eivät myöskään ole olleet kovin hyvin viimeisten vuosien aikana.

– Fifassa ovat vallassa ihmiset, joille se on pelkkä rahantekokone ja vallan väline. Niin Qatarista kuin Venäjän kisoistakin olisi pitänyt olla isompi jälkipyykki. Jalkapallokulttuuri, ihmisoikeudet ja muut perustavanlaatuiset kysymykset jäävät kakkosiksi ahneuden edessä, Furuholm toteaa.

– Fifan toiminta menee vain liian halvalla läpi ja Uefan vähän samalla tavalla.

Lue myös:

    Uusimmat