Yli 600 NHL-ottelua urallaan pelannut ja nykyinen Ruotsin miesten jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja Johan Garpenlöv kertoo Expressenille kohuluotsi Leif Boorkin 1980-luvulla järjestämästä selviytymisleiristä.
Boork oli aiempana kautena luotsannut Suomessa SaiPaa, minkä jälkeen siirtyi Djurgårdenin peräsimeen. Hän otti tehtäväkseen nostaa seuran Ruotsin huipulle. Ennen kautta oli luvassa saaristoretki, jota pelaajat luulivat hupimatkaksi.
– Emme tienneet ollenkaan, että mitä tulisi tapahtumaan, Garpenlöv kertoo.
Pelaajat olivat pakanneet reput täyteen evästä ja makeisia. Ensimmäisen yön jälkeen oli luvassa aikainen herätys ja viiden kilometrin lenkki. Aamiaisen jälkeen pelaajisto pakkautui bussiin ja heidät vietiin soratien varteen.
– Tiellä muodostimme pitkän rivin. Muutama rannikkojääkäri tuli ja keräsi kaikki tavaramme pois, vain vaatteet jätettiin. Meillä oli edessä kolmen päivän selviytymisleiri ilman ruokaa ja kattoa pään päällä, Garpenlöv sanoo.
Pelaajat muodostivat useita pieniä ryhmiä. Ruokaa he joutuivat etsimään metsän antimista.
– Löimme jäniksen kuoliaaksi, nyljimme ja söimme sen. Ryhmäni löysi kyykäärmeen. Nyljimme ja söimme sen. Se maistui kalan ja kanan sekoitukselta. Se ei ollut niin iljettävää. Vaikeinta oli lyödä jänis kuoliaaksi ja sen valmistaminen, Grapenlöv toteaa.
Djurgårdenin tuolloinen kapteeni Håkan Södergren protestoi avoimesti Boorkin metodeja ja lähti pois leiriltä. Boork vastasi tähän tekemällä Kalle Liljasta kapteenin. Garpenlövin mukaan Boork valvoi kaikkia pelaajien tekemisiä.
– Hän seurasi ja vakoili meitä koko ajan. Hän näki, ketkä teki mitä ja ketkä eivät tehneet mitään, Garpenlöv kertoo.
Yhtä asiaa Boork ei kuitenkaan huomannut.
– Meloimme saaristossa ja yritimme kerjätä ruokaa ohikulkevilta veneiltä. Koko porukka kokoontui pienelle saarelle ja lakkoili. Silloin he saivat tulla sinne puhumaat meidät ympäri, että jatkaisimme. Leiri oli lähellä isovanhempieni maatilaa. Menimme ryhmäni kanssa heidän luokseen, Garpenlöv sanoo.
Garpenlöv sanoo naureskellen, että he olisivat vain käyneet tervehtimässä, eikä ryhmälle olisi ollut tarjolla ruokaa.
311 NHL:n runkosarjapistettä tehneen Garpenlövin oli leirin aikana vaikea ymmärtää, miksi Boork testasi pelaajista sellaisella tavalla. Nyt hän osaa kuitenkin arvostaa sitä. Boork on jälkikäteen selitellyt leirin tarkoitusta. Hänen mukaansa tarkoituksena oli suorittaa ja tehdä yhteistyötä vaikeissa olosuhteissa, että pelaajat tuntisivat itsensä paremmin ja osaisivat reagoida.
– Uskon, että he ottivat yleisellä tasolla siitä jotain omaan elämäänsä, ei pelkästään jääkiekkoon, Boork sanoi.
Garpenlöv on samaa mieltä Boorkin kanssa siitä, että joukkue vahvistui noiden kolmen päivän aikana.
– Olemme puhuneet siitä monet kerrat ja uskon, että siitä saatiin paljon lisää. Se oli vaikeaa välillä mietimme, että mitä helvettiä oikein puuhamme. Kaikki paitsi Håkan suoriutuivat siitä. Jälkikäteen tuntui siltä, että onnistuimme siinä, Garpenlöv päätti.
Boorkin viimeisin valmennuspesti päättyi vuonna 2018. Hän luotsasi Ruotsin naisten jääkiekkomaajoukkuetta heikoin tuloksin. Tuolloinkaan Boork ei välttynyt kohuilta. Hän heitti maajoukkueikoni Emma Eliassonin ryhmästä, minkä jälkeen pelaajat vaativat tämän eroa. Häntä syytettiin myös Jenni Asserholtin kiusaamisesta, mikä olisi johtanut Asserholtin uran lopettamiseen.