KalPa jäädyttää lauantaina Sami Kapasen pelinumeron 24. Aikaisemmin kuopiolaisseura on osoittanut saman kunnian vain Jouni Rinteelle ja Pasi Kuivalaiselle.
Kapanen ponnisti KalPan liigajoukkueeseen ensimmäisen kerran kaudella 1990-1991, vain 17-vuotiaana laukoen KalPalle yhdessä SM-finaalissa kaksi maalia. Pitkän ja komean uransa aikana Kapanen pelasi SM-liigassa kymmenen kautta, joista yhdeksän sujui kasvattiseuran riveissä.
Kapasella on KalPa-paidassa SM-liigan runkosarjassa eniten pisteitä ja maaleja. Hän on ainoa pelaaja, joka on ollut saavuttamassa KalPan historian molempia SM-mitaleita, hopeaa 1991 ja pronssia 2009.
Lauantai on miehelle suuri päivä.
– Tämä on itselle iso asia. KalPa on ollut tärkeä osa mun uraa. Tänne tultiin -88 ja vietettiin kriittiset juniorivuodet. Nuorena poikana pääsin pelaamaan miesten pelejä ja nousin maajoukkueeseen asti kunnes pääsin Pohjois-Amerikkaan. KalPa on sydämen asia, Kapanen kertoo MTV Sportille.
Sami Kapanen KalPassa
353 ottelua, 105+145=250 pistettä
SM-hopeaa 1991, pronssia 2009Lähde: Liiga.fi
Kapanen ponnisti NHL:ään tuoreena maailmanmestarina kaudeksi 1995-1996. 12 kautta, 918 ottelua sekä 493 pistettä myöhemmin hyökkääjä palasi kasvattiseuraansa. Keväällä 2008 Kapanen purki voimassa olleen miljoonasopimuksen Philadelphia Flyersin kanssa.
Pienikokoinen hyökkääjä toimi KalPan kapteenina kausina 2008-2010, kunnes piti välivuoden. Tämän jälkeen hän palasi kehiin vielä kolmeksi kaudeksi ja pääsi pelaamaan yhdessä poikansa Kasperin kanssa. Lopullisesti Kapanen iski hokkarit naulaan keväällä 2014.
Nöyrä ja kunnianhimoinen ammattilainen
Kapasen uroteot ja tilastot ovat kaikkien tiedossa. Pienemmälle huomiolle on jäänyt se, että millainen persoona hän oli pelaajana. Kapanen oli 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa parhaimpia suomalaisia kiekkoilijoita NHL:ssä, muttei koskaan ollut varsinainen median lellikki.
– Sami ei tee itsestään ylimääräistä numeroa. Hän ei ole elänyt julkisuudesta. Jos häneltä kysytään, niin kyllä sitten tarinaa tulee. Hän on erittäin tasapainoinen ihminen, Kapasta Leijonissa luotsannut Hannu Aravirta tietää.
Samoilla linjoilla on entinen joukkuekaveri Philadelphia Flyersista.
– Ei hän ollut missään nimessä hiljainen, muttei tuonut itseään julki millään tavalla, Antero Niittymäki vahvistaa.
Sami Kapanen (vas.), Lasse Kukkonen (toinen vas.) ja Antero Niittymäki (kolmas vas.) pelasivat Flyersissa kausina 2006-2008.
Useat arvokisat Leijonissa pelannut Kapanen oli jo pelaajana analyyttinen. Hänen pelaamisensa ei ollut hurjasta luisteluvoimasta huolimatta päätöntä koohottamista.
– Sami oli aina aktiivinen ja otti asioita esiin. Hän oli todella kiinnostunut pelistä ja sen kehittämisestä. Sellainen valmentajan toivepelaaja. Hän oli kuitenkin sopivan kriittinen toimintaa kohtaan. Hän ei ollut sellainen jees-mies, Aravirta kuvailee.
Teknisesti taitava ja pelistä kiinnostunut Kapanen omaa vielä yhden merkittävän luonteenpiirteen, jonka vuoksi hän toimi niin KalPan kuin Leijonien kapteenina sekä Philadelphia Flyersin kapteenistossa.
– Samin arvostus perustuu kovaan työntekoon ja epäitsekkyyteen. Kun oltiin kentällä tai treeneissä niin Sami veti aina sata lasissa. Hän oli erittäin työteliäs joukkuepelaaja, jollaisia varsinkin Phillyssä arvostettiin, Niittymäki muistelee.
Uusi ura valmentajana
Peliuransa jälkeen Kapanen ei ole jäänyt vain laakereilleen lepäämään. Hän on KalPan pääomistaja ja valmentaa nyt ensimmäistä kauttaan seuran A-junioreita. Alku on ollut lupaava, sillä Kapasen suojatit ovat sarjataulukossa kakkosena.
Tulevaisuuttaan mies ei halua lähteä ennustamaan.
– En osaa sanoa vielä nähdäänkö minua KalPan päävalmentajana. Olen pääomistaja, joten se olisi toteutuessaan vaikea dilemma. Valmentajana olen vielä noviisi. Minulla on takana noin 20 peliä A-nuorten valmentajana, joten opittavaa on paljon, Kapanen muistuttaa.
Kapanen ei ole jättänyt pukuhuonetta. Hän valmentaa ensimmäistä kauttaan KalPan A-nuoria.
Valmennuksellinen esikuva löytyy Pohjois-Amerikasta. Kapanen pelasi vajaat seitsemän kautta Paul Mauricen alaisuudessa. Hänen johdollaan Carolina Hurricanes eteni Stanley Cupin finaaleihin kaudella 2001-2002.
Maurice saavutti kaikkien aikojen nuorimpana päävalmentajana 1000 NHL-ottelun rajapyykin 43 vuoden iässä.
– Tykkäsin hänen toimintatavoistaan. Hän oli lämmin, inhimillinen ja ymmärtäväinen, mutta myös napakka. Sieltä on tullut paljon vaikutteita. Koetan ajatella valmentajana niin, että toimin niin kuinka haluaisin itse pelaajana valmentajan minua ohjaavan, Kapanen kuvailee.
KalPa on Kapaselle sydäntä lähellä nyt ja tulevaisuudessa.
– KalPa on ja pysyy. Sen eteen tehdään töitä koko ajan. Se on seurana varmasti ainoa toimintaympäristö Suomessa. Tiettyä unelmakuvaa valmentajana tässä ruvetaan väsäämään ja askelmerkkejä ottamaan, Kapanen maalailee.