Erdogan tapaa Putinin Teheranissa – tapaaminen USA:n arkkivihollisten kanssa voi taas kiihdyttää väittelyä Turkin roolista Natossa

Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Turkin Recep Tayyip Erdogan tapaavat toisensa kasvotusten huomenna Teheranissa Iranissa, kertoi Kremlin tiedotus viime viikolla. Tapaamiseen osallistuu myös Iranin presidentti Ebrahim Raisi.

Tapaaminen on Putinille vasta toinen ulkomaanmatka maan aloitettua hyökkäyksensä Ukrainaan, kertoo Le Monde. Putin vieraili Tadzhikistanissa kesäkuussa.

Kremlin mukaan tapaamisessa keskustellaan Syyrian tilanteesta. Turkki, Venäjä ja Iran ovat jo pitkään osallistuneet Syyrian sisällissotaan, jossa Venäjä ja Iran ovat tukeneet Syyrian presidentin Bashar al-Assadin hallintoa, ja Turkki vuorostaan on tukenut joitakin hallintoa vastaan taistelevia ryhmiä ja pyrkinyt tukahduttamaan kurdiryhmiä Pohjois-Syyriassa.

Nato-maa Turkin presidentin tapaaminen Naton päävastustajan Venäjän ja Yhdysvaltain Lähi-idän arkkivihollisen Iranin kanssa herättänee epäluuloa erityisesti Washingtonissa, arvioi kansainvälisen politiikan professori ja Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg STT:lle.

– Kyllä se ilman muuta kiristää välejä, riippuen tietysti siitä, mitä kokouksesta tulee ulos. Jo pelkkä tapaaminenkin on monen mielestä arveluttavaa, ja tämä koskee niin Irania kuin Venäjääkin. Tapaamisen luonne saattaa heittää lisää vettä myllyyn keskusteluun siitä, mikä on Turkin asema Natossa. Jos Turkki käy lehmänkauppaa liittokunnan merkittävimmäksi uhaksi nimetyn valtion kanssa, niin kyllähän se on iso asia koko liittokunnan kannalta, Forsberg sanoo.

Teheranin keskustelut ovat virallisesti osa niin kutsuttua Astana-rauhanprosessia, joka on Venäjän, Iranin ja Turkin vetämä hanke Syyrian yli vuosikymmenen jatkuneen sisällissodan lopettamiseksi. Kremlin mukaan Putin keskustelee samassa yhteydessä myös kahdenvälisesti Erdoganin kanssa. Uutistoimisto AFP:n Kremlin-lähteiden mukaan Putin ja Erdogan keskustelevat viljan viennistä Ukrainasta.

Suomi ja Ruotsi tuskin korkealla asialistalla

Suomessa yleinen epäluulon ja spekulaation aihe on ollut se, että Turkki ja Venäjä olisivat sopineet kulissien takana jonkinlaisesta lehmänkaupasta, jossa Venäjä katsoo sormiensa läpi Turkin toimintaa Syyriassa vastineeksi Turkin aiheuttamasta viivytyksestä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysprosessiin. Turkki ei ole vielä ratifioinut Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä. Presidentti Erdogan toisti maanantaina uhkauksensa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyshakemusten jäädyttämisestä, mikäli Turkin vaateisiin ei suostuta.

Tutkija ei usko, että Suomen ja Ruotsin Nato-hanke olisivat Teheranissa käytävien keskustelujen aiheena.

– Voisi kuvitella, että heillä on paljon olennaisempia asioita puhuttavana kuin tämä Suomen kysymys. Siitä ei ole ollut näyttöä, että tämä (Suomen ja Ruotsin jäsenyyden viivytys) olisi ollut Venäjän ja Turkin koplaama asia. Ei se ole poissuljettua, mutta on asialistalla tärkeämpiäkin aiheita, Forsberg sanoo.

Lue myös: Turkki uhkaa jäädyttää Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukset, jos maat eivät pidä lupauksiaan – Erdogan: Ruotsin tilanne ei näytä hyvältä

Turkin pääintressejä ovat Syyria ja kurdikysymys, josta kumpuaa myös maan kritiikki Suomea ja Ruotsia kohtaan. Turkin tavoitteena on ollut Pohjois-Syyrian rajaseudun hallinta ja niin kutsutun "turvavyöhykkeen" luominen, jotta alueen kurdiryhmät eivät voi toimia Turkin rajoilla. Turkki on kertonut kaavailevansa uutta hyökkäystä Pohjois-Syyriaan tämän varmistamiseksi.

Turkin tavoitteena neuvotteluissa lienee tutkijan mukaan sen varmistaminen, ettei Venäjä asetu poikkiteloin tämän suunnitelman tielle.

– Jos Turkki käyttää Pohjois-Syyriassa aseellista voimaa, on molempien intresseissä, ettei siellä jouduta keskinäiseen taisteluun.

Vaikka Ukraina viekin nyt valtaosan Venäjän huomiosta ja resursseista, maa ei ole luopunut tavoitteistaan Syyriassa.

– Venäjä pyrkii edelleen pitämään Assadin vallassa ja saamaan sitä kautta alueellista neuvotteluvaraa. Olemalla Syyriassa Venäjällä on esimerkiksi Israelin suhteen enemmän sananvaltaa kuin jos se ei olisi siellä, Forsberg sanoo.

Lue myös: Presidentti Niinistö MTV Uutisten erikoishaastattelussa: Turkin ja Venäjän lähentymisellä tuskin on vaikutusta Suomen Nato-prosessiin

Turkin ja Venäjän välit parantuneet viime vuosina

Venäjän ja Turkin nykyistä suhdetta Forsberg luonnehtii "hyvin kompleksiseksi". Sitä ovat rasittaneet vastakkaisten osapuolten tukeminen Syyriassa ja suora yhteenotto vuonna 2015, kun Turkki ampui alas venäläiskoneen Syyrian ja Turkin rajaseudulla.

– Suhteet olivat kriisin partaalla, mutta sen jälkeen ne ovat parantuneet huomattavasti, tutkija sanoo.

Turkki ja Venäjä ovat tukeneet vastakkaisia osapuolia myös Armenian ja Azerbaidzhanin välisessä Vuoristo-Karabahin konfliktissa sekä Libyan sodassa. Ukrainan kohdalla Turkki on yhtäältä myynyt Ukrainaan sotilaslennokkeja mutta toisaalta myös toiminut välittäjänä ja isännöinyt neuvotteluja Ukrainan ja Venäjän välillä Turkissa.

Erdoganin hallinto on pyrkinyt siihen, että ukrainalainen ja venäläinen vientivilja alkaisivat jälleen virrata Mustanmeren kautta. Turkki on yksi Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan monista maista, jotka ovat riippuvaisia tuontiviljasta. Näihin maihin lukeutuu myös tiistain keskusteluja isännöivä Iran.

Venäjää on syytetty siitä, että se aiheuttaa globaalia ruokakriisiä tahallaan länsimaiden painostamiseksi.

Iranista mallia Venäjälle pakotteiden vastustamisessa

Talouspakotteiden kanssa vuosia elänyt Iran voi olla Venäjälle yksi oljenkorsi maan yrittäessä selviytyä EU:n ja Yhdysvaltain asettamista pakotteista. Osittaiseen kauppasaartoon joutuneella Venäjällä on vaikeuksia erityisesti teknologisten komponenttien hankinnassa.

– Venäjä hakee uusia maita, joista voi saada korvaava teknologiaa. Iran on sanktioiden takia joutunut elämään ja kehittämään omia ratkaisujaan, mikä on Venäjän näkökulmasta kiinnostavaa, Forsberg sanoo.

Liikkeellä on ollut huhuja muun muassa siitä, että Iran olisi kauppaamassa Venäjälle omia lennokkejaan. Forsbergin mukaan Putinin on muutenkin tärkeää hieroa kumppanuussuhteitaan länsiblokin ulkopuolisiin merkittäviin maihin, ja Lähi-idän suurena pelurina Iran kuuluu tähän joukkoon.

– Venäjän näkökulmasta kaikki suhteet, jotka auttavat tasapainottamaan sitä, ettei Venäjä ole vain Kiinasta riippuvainen, ovat hyödyksi.