Venäjän presidentti Vladimir Putin on saapunut Iraniin tapaamaan maan johtoa sekä Turkin presidenttiä, kertoo uutistoimisto Interfax. Kyseessä on vasta toinen Putinin ulkomaanmatka sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyksen Ukrainaan helmikuussa.
Iranin presidentti Ebrahim Raisi otti tänään aamulla vastaan maassa vierailevan Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin Teheranissa tilaisuudessa, joka järjestettiin Saadabadin palatsialueella. Erdogan tapasi myöhemmin myös maan korkeimman johtajan, ajatollah Ali Khamenein. Khamenei on uskonoppineiden johtaman Iranin korkein vallanpitäjä. Erdogan saapui maahan maanantai-iltana.
Lue myös: Putin tapaa tänään Erdoğanin – "On monen mielestä arveluttavaa"
Venäjän, Turkin ja Iranin johtajien on kerrottu puhuvan ainakin Syyrian tilanteesta sekä Ukrainan sodan vuoksi katkenneista viljakuljetuksista. Turkin on arvioitu hakevan tapaamiselta myös Venäjän ja Iranin lupaa Turkin uudelle hyökkäykselle Pohjois-Syyriaan. Iranin korkeimman johtajan kerrotaan kuitenkin suhtautuneen kielteisesti Erdoganin suunnitelmiin.
– Tämä on ehdottomasti haitaksi Syyrialle, Turkille ja alueelle, eikä sillä saavuteta poliittisia toimenpiteitä, joita Syyrian hallitus odottaa, Khamenei sanoo korkeimman johtajan verkkosivuilla julkaistussa lausunnossaan.
Venäjä, Turkki ja Iran ovat kukin osallistuneet Syyrian yli 10 vuotta jatkuneeseen sisällissotaan, jossa Venäjä ja Iran tukevat presidentti Bashar al-Assadin hallintoa. Turkki puolestaan on tukenut osaa keskushallintoa vastaan kapinoivista ryhmistä.
Teheranin tapaaminen on virallisesti osa Venäjän, Iranin ja Turkin vetämää niin kutsuttua Astana-rauhanprosessia, jonka on kerrottu tähtäävän Syyrian sodan lopettamiseen.
Khamenei: Turkin hyökkäys hyödyttäisi myös terroristeja
Khamenein mukaan terrorismia on vastustettava, mutta sotilaallinen hyökkäys Syyriaan lopulta hyödyttäisi myös terroristeja. Iranin korkein johtaja kehotti ratkaisemaan ongelmat Turkin, Syyrian, Moskovan ja Iranin välisen dialogin kautta. Turkin suunnitelmiin uudesta sotilasoperaatiosta alueella ovat suhtautuneet kielteisesti myös Venäjä sekä Syyrian hallitus.
Turkin sotilasoperaation kohteena olisivat rajaseudun kurditaistelijat. Näihin kuuluvat Yhdysvaltain tukemat YPG-joukot, jotka näyttelivät keskeistä roolia Isisin vastaisessa taistelussa. Turkki pitää heitä terroristeina ja pelkää Syyrian puolella olevien kurditaistelijoiden läsnäolon voimistavan myös Turkin puolella toimivaa PKK-sissijärjestöä, joka taistelee Turkin hallitusta vastaan. Toisin kuin Syyrian puolella toimivat kurdijärjestöt, PKK on luokiteltu terroristijärjestöksi myös EU:ssa ja Yhdysvalloissa.
Nato-maa Turkin Erdogan tapaa Venäjän Putinin kireässä tilanteessa
Putin vieraili Tadzhikistanissa ja Turkmenistanissa kesäkuussa. Molemmat näistä ovat entisen Neuvostoliiton maita, ja niiden autoritaariset johtajat ovat Venäjän liittolaisia. Vierailu Iraniin on Putinin ensimmäinen vierailu Venäjän perinteisen valtapiirin ulkopuolelle Venäjän aloitettua hyökkäyksen Ukrainaan.
Putinin on määrä puhua myös kahden kesken Erdoganin kanssa, ja AFP:n Kremlin-lähteiden mukaan näiden keskustelujen aiheena on viljan vienti Ukrainasta. Sekä Turkki että Iran ovat riippuvaisia Mustanmeren kautta rauhan aikana virranneesta tuontiviljasta, ja sodasta syntyvä ruokakriisi koettelee erityisen ankarasti Lähi-itää ja Pohjois-Afrikkaa.
Turkki on toiminut välittäjänä avatakseen jälleen viljakuljetuksia Ukrainasta. Ukrainan satamia saartavaa Venäjää on syytetty ruokakriisin tahallisesta aiheuttamisesta.
Nykytilanteessa Nato-maa Turkin tapaaminen liittouman päävastustajan Venäjän sekä Yhdysvaltain Lähi-idän arkkivihollisen Iranin kanssa herättänee epäluuloa Washingtonissa ja muiden Nato-maiden johdossa, arvioi kansainvälisen politiikan professori ja Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg STT:lle eilen.
– Kyllä se ilman muuta kiristää välejä, riippuen tietysti siitä, mitä kokouksesta tulee ulos. Jo pelkkä tapaaminenkin on monen mielestä arveluttavaa, ja tämä koskee niin Irania kuin Venäjääkin. Tapaamisen luonne saattaa heittää lisää vettä myllyyn keskusteluun siitä, mikä on Turkin asema Natossa. Jos Turkki käy lehmänkauppaa liittokunnan merkittävimmäksi uhaksi nimetyn valtion kanssa, niin kyllähän se on iso asia koko liittokunnan kannalta, Forsberg sanoo.
Venäjä haluaa Iranin teknologiaa, Turkki luvan sotilasoperaatiolle Syyriassa
Venäjä on pyrkinyt tiivistämään välejään Iraniin, joka on niin ikään länsiblokin asettamien pakotteiden saartama. Vuosien ajan maailmankaupasta eristettynä ollut Iran on joutunut kehittämään omaa kotikutoista teknologiaansa, josta Venäjä voi hyötyä.
BBC:n mukaan Yhdysvallat väitti viime viikolla, että Iran olisi toimittamassa Venäjälle mahdollisesti jopa satoja lennokkeja, joista ainakin osa sopii taistelukäyttöön. Yhdysvaltain mukaan Iran olisi alkanut kouluttaa venäläisiä niiden käyttöön, mutta toistaiseksi ei ole tiedossa, onko lennokkeja vielä toimitettu venäläisille.
Iran sanoi Yhdysvaltain väitteiden olevan vailla perustaa, mutta toisaalta sanoi teknologisen yhteistyön Venäjän kanssa alkaneen jo ennen Ukrainan sotaa.
Turkin tärkeimpänä tavoitteena Teheranin tapaamisessa pidetään Venäjän ja Iranin taivuttelua siihen, että ne katsoisivat sormiensa läpi Turkin suunnittelemaa uutta sotilasoperaatiota Pohjois-Syyriassa Turkin rajan lähellä. Turkki on halunnut vallata Pohjois-Syyriasta 30 kilometriä syvän "turvavyöhykkeen", joka olisi suunnattu Syyrian kurditaistelijoita vastaan.
– Tapaamisen ajoitus ei ole sattumaa. Turkki haluaa suorittaa "erikoisoperaation" Syyriassa samaan aikaan kun Venäjä suorittaa omaa "erikoisoperaatiotaan" Ukrainassa, kommentoi AFP:lle venäläisanalyytikko Vladimir Sotnikov.
Venäjä ja Iran ovat ilmaisseet vastustavansa Turkin mahdollista uutta hyökkäystä alueelle. Venäjä, Turkki ja Iran ovat kukin osallistuneet Syyrian yli 10 vuotta jatkuneeseen sisällissotaan, jossa Venäjä ja Iran tukevat presidentti Bashar al-Assadin hallintoa. Turkki puolestaan on tukenut osaa keskushallintoa vastaan kapinoivista ryhmistä.
Vuodesta 2016 alkaen Turkki on hyökännyt useita kertoja Syyriaan taistellakseen kurdiryhmiä, äärijärjestö Isistä sekä al-Assadia tukevia joukkoja vastaan.
Tutkija: Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys tuskin asialistalla
Teheranin tapaamisen edellä Suomessa yleinen spekulaation aihe on ollut se, että Turkki ja Venäjä olisivat sopineet kulissien takana Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysprosessin viivyttämisestä. Turkki ei ole vielä ratifioinut Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä.
Suomalaistutkija Tuomas Forsbergin mukaan tästä ei kuitenkaan ole näyttöä. Forsberg ei usko, että maiden jäsenyysasia olisi Teheranissa tärkeä puheenaihe Venäjän ja Turkin keskusteluissa.
Presidentti Erdogan toisti maanantaina uhkauksensa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyshakemusten jäädyttämisestä, mikäli Turkin vaateisiin ei suostuta.
– Haluan toistaa jälleen, että jäädytämme prosessin, jos nämä maat eivät ota tarvittavia askeleita ehtojemme täyttämiseksi. Huomautamme erityisesti, että Ruotsilla ei ole tässä asiassa hyvä imago, Erdogan sanoi toimittajille maanantaina.
Yhdysvalloissa ulkoministeriön tiedottaja Ned Price kommentoi Erdoganin lausuntoa sanomalla, että Yhdysvallat jatkaa yhteistyötä Suomen, Ruotsin ja Turkin kanssa, jotta jäsenyysprosessi on mahdollisimman nopea ja tehokas.