Turkki-analyytikko ei usko, että Turkki tulee estämään Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyyttä. Sen sijaan maalla on mahdollisuus pitkittää maiden jäseniksi pääsyä.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan heitti jo viime viikonloppuna märän rätin Suomelle ja Ruotsille maiden viimeistellessä Nato-hakemuksiaan. Erdoganin tiedottaja kuitenkin rauhoitteli syntynyttä kohua päivää myöhemmin sanomalla, ettei Turkki ole sulkenut Nato-ovea Suomelta ja Ruotsilta.
Turkin hallinnon ääni sai toistamiseen toisenlaisen sävyn, kun ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu esitti vaatimuksia Natoon pyrkiville Suomelle ja Ruotsille.
Valmistaudu Linnan juhliin ja seuraa juhlahumua erikoislähetyksissä
Klo 17–19 Valmiina Linnan juhliin -erikoislähetys Katri Utulan ja Katja Lintusen juontamana.
Klo 19–22 Juhlatunnelmaa ja mielenkiintoisia vieraita suorana Presidentinlinnasta.
Lähetyksiä voi seurata suorana MTV Uutisten verkkosivuilla ja Katsomossa itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta.
Eikä iltalypsyily siihenkään päättynyt. Jälleen eilen Turkin presidentti jyrähti ja sanoi, tule puoltamaan Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyyttä.
Lue myös: PKK-puolue on Turkin musta piste, joka saa maan syyttämään terrorismin tukemisesta Suomeakin: "Jo PKK:n lippujen näkyminen nähdään rikkeenä"
Lue lisää: Turkki vaati Ruotsia ja Suomea luovuttamaan terroriepäiltyjä – Pekka Haavisto MTV Uutisille: Kyse ei tuoreista vaatimuksista, vaan ehkä Timo Soinille annetusta listasta
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija ja Turkki-analyytikko Toni Alaranta ei usko, että Turkki haluaisi oikeasti estää Suomen tai Ruotsin Nato-jäsenhakemusta.
Tämä oli sunnuntaina myös Naton pääsihteerin, Jens Stoltenbergin, selkeä viesti: Turkki ei estä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä.
– Täytyy varmaan ajatella, että Stoltenberg ei halua luoda mitään ylimääräistä kriisitunnelmaa ja hän haluaa varmaan ihan oikein rauhoitella tätä tilannetta, Alaranta pohtii.
– Teoriassahan Turkki pystyy jopa blokkaamaan – mutta se on varmaan enemmän teoriaa.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
1:49
Miten Turkin ”iltalypsyyn” tulee suhtautua? Katso asiantuntijoiden arvio
Turkilla on mahdollisuudet pitkittää ratifiointiprosessia
Blokkaamisen sijaan Turkin toiminta saattaa Alarannan näkemyksen mukaan pitkittää Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenhakemusten ratifiointiprosessia.
Tai ainakin Turkilla on siihen mahdollisuudet niin halutessaan.
Kaikkien Nato-maiden tulee hyväksyä Nato-maakandidaattien hakemus. Suomen ja Ruotsin osalta prosessin on uskottu valmistuvan ennätyksellisen nopeasti, jopa 4–12 kuukaudessa.
– Turkilla on mahdollisuus tuoda erilaisia kytkykauppoja ja vaatimuksia pöytään, Alaranta kertoo esimerkkeinä toimista, joilla Turkki voisi Nato-prosessia pitkittää.
Miten umpisolmu saadaan auki? Alaranta näkee kolme mahdollista skenaariota? Katso ne jutun alussa olevalta videolta!
Miksi Turkki haluaisi pitkittää Suomen ja Ruotsin Nato-prosessia?
Herää kysymys, miksi Turkki julkaisee kovaäänisesti vaatimuslistansa juuri nyt, kun Suomi ja Ruotsi ovat lähettämäisillään Nato-hakemuksensa Brysseliin?
Syyt niin kutsutun iltalypsyn taustalla ovat Alarannan mukaan moninaiset.
Turkki pelaa Alarannan mukaan eräänlaista ulkopoliittista peliä, jossa se pyrkii saamaan itselleen voittoja. Mitä varsinaiset voitot ovat, se selvinnee vasta tulevaisuudessa.
Jotta Turkki pääsee tavoitteisiinsa, se käyttää Alarannan mukaan tilanteen hyödykseen saadakseen mahdollisimman suuren näkyvyyden etenkin ”turvallisuushuolilleen”.
Suomen ja Ruotsin Nato-prosessi on ollut viime aikoina ja etenkin viimeisen viikon aikana ollut isosti myös kansainvälisissä medioissa. Suomen ja Ruotsin sekä myös itse puolustusliiton toimintaa seurataan tarkkaan niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin.
– PKK-kysymys on Turkille ikuisuuskysymys, ja se että PKK:lla on kannatusta ja aktiiveja Euroopassa, myös Ruotsissa ja Suomessa.
– Turkki haluaa käyttää tilaisuuden hyödykseen asian pöydälle tuomiseen ja sillä tavalla pakottaa Nato-maiden ottamaan asiaan kantaa.
Lue myös: Kuka johtaa Suomen "Nato-orkesteria"? Onko pakko auttaa, jos Nato-maassa syttyy sota? Paljonko jäsenyys maksaa? Asiantuntijat vastasivat MTV:n katsojien kysymyksiin
Yhdysvallat on uhittelun yksi ulottuvuus
Osittain Alaranta uskoo, että Turkin uhittelun taustalla on Turkin ja Yhdysvaltojen väliset – paikoin hankalatkin – suhteet.
Yhdysvallat tukee Alarannan mukaan Syyrian demokraattiset voimat -nimellä kulkevaa kurdiryhmää, jonka ydin PKK-militanttijärjestö on.
– Ilman muuta Turkki haastaa tällä Yhdysvallat neuvotteluun, Alaranta toteaa.
Eikä siinä kaikki.
– Asekauppoja Venäjän kanssa, länsimaiden asettamat asevientikiellot Turkkia kohtaan… Turkin hallinto pyrkii mahdollisuuksien mukaan tuomaan kaikki heitä närästävät asiat julki tämän prosessin aikana, Alaranta jatkaa iltalypsyn juurisyiden listausta.
Alarannan mukaan toistaiseksi on mahdotonta arvioida, miten pitkään Turkin kanssa joudutaan ”vääntämään”. Hänen mukaansa voi olla, että Turkki antaa jossain vaiheessa periksi.
– Toki tämä on Erdoganin ja Turkin osalta riskipeliä, koska tämä tietenkin aiheuttaa muissa Nato-maissa hyvin paljon närkästystä.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
15:22
Katso Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan, Toni Alarannan, haastattelu kokonaisuudessaan.
Yllättikö Turkin reaktio Turkki-analyytikon?
Toni Alarannan mukaan Turkin viimeaikaiset ulostulot ovat sekä yllättäneet että eivät yllättäneet lainkaan.
Kyseessä on Alarannan mukaan presidentti Erdoganin ”hyvin tyypillinen” tapa harjoittaa maansa ulkopolitiikkaa – siis haastamalla länsimaita.
Viime vuosina Erdoganilla on Alarannan mukaan ollut tarve asettaa erilaisia vaatimuksia ja ainakin antaa ymmärtää, ettei näihin maan vaatimuksiin olla vastattu.
– On hyvä muistaa, että Turkissa on hyvin autoritaarinen hallinto ja maan ulkopolitiikkaa pyörittää Erdoganin ympärillä oleva pieni klikki.
– He saattavat tehdä aika nopeitakin suunnanmuunnoksia tehdä ja haistella tilanteita, joissa he haluavat ottaa niin sanotusti kovan linjan.
Presidentti Erdogan on käyttänyt Suomen ja Ruotsin Nato-prosesseihin liittyvissä lausunnoissaan Alarannan mukaan ”kovaa retoriikkaa”, josta on saatu näytteitä myös aiemmin.
– Muutama vuosi sitten hän haukkui julkisesti (Angela) Merkeliä ja saksalaisia natseiksi ja käski (presidentti Emmanuel) Macronin menemään mielentilatutkimuksiin, hän kertoo esimerkkeinä.
Lue myös: Turkin lausunnot Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä yllättivät Niinistön: "Olen hieman hämmentynyt"
Onko Venäjällä näppinsä pelissä?
Turkin presidentillä ja Venäjän presidentti Vladimir Putinilla on katsottu olevan suhteellisen hyvät välit keskenään. Väistämättäkin herää kysymys, onko Venäjällä näppinsä pelissä ja onko Turkin toiminta tosiasiallisesti Venäjän masinoimaa.
Alaranta uskoo, että Venäjä ei liity Turkin viimeaikaisiin ulostuloihin tai Suomelle ja Ruotsille esitettyihin vaatimuksiin.
– Ei missään nimessä. Turkki on itsenäinen toimija ja se ei siihen suoraan liity.
Turkilla ja Venäjällä on Alarannan arvion mukaan ”kompleksiset suhteet” – aivan kuten Turkilla on myös Lännen kanssa.
– Turkkihan pyrkii rakentamaan – kuten hienosti sanotaan – strategista autonomiaa, jotta se olisi mahdollisimman itsenäinen ja riippumaton toimija.
Tällä hetkellä Turkki pyrkii Alarannan mukaan pyristelemään riippuvuuksistaan lännen kanssa.
– Se tasapainoilee länsimaiden ja Venäjän välillä. Mutta ei tässä sellaista ole, että Turkki ottaisi käskyjä Venäjältä vastaan, Alaranta pohtii.
Lue myös: Presidentti Sauli Niinistö SVT:lle: "Sanoin Putinille, että pommitatte lapsia" – Venäjän presidentti vastasi hiljaisuudella
Lue myös: Putin: "Venäjällä ei ongelmaa Suomen kanssa" – kehotti kuitenkin Natoa kuuntelemaan tarkasti sanojaan
Juttua muokattu 17.5.2022 kello 9.04: Lisätty tieto Turkin presidentin maanantai-illan lausunnosta, jonka mukaan maa ei tule puoltamaan Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyyttä.