Rikospaikan Murharyhmän jäsenen, erikoissyyttäjä Perttu Könösen mielestä törkeiden väkivaltarikosten ja törkeiden huumerikosten maksimirangaistusta tulisi tuntuvasti koventaa.
Tätä nykyä esimerkiksi törkeästä pahoinpitelystä voidaan tuomita enintään 10 vuotta vankeutta. Törkeästä huumausainerikoksesta enimmäistuomio on niin ikään 10 ja useista törkeistä huumerikoksista 13 vuotta vankeutta.
– Meillä on niin kansainvälistä ja ammattimaista huumerikollisuutta, johon yhdistyy vielä vakava väkivalta, että mielestäni noin 20 vuotta voisi olla maksimi törkeissä väkivalta- ja huumerikoksissa. Se olisi oikea taso tässä maailmantilanteessa, Könönen sanoi Murharyhmän keskustelussa.
Murharyhmän jäsenet olivat yhtä mieltä siitä, että varsinkin vakavista väkivaltarikoksista, kuten tapon yritys ja törkeä pahoinpitely, annettavat rangaistukset ovat Suomessa edelleen lieviä.
– Jos tuomiot ovat kolmesta ja puolesta vuodesta neljään vuoteen, se tuntuu kohtuuttomalta, KRP:n Murharyhmän entinen päällikkö, rikosylikomisario (evp.) Tero Haapala sanoi.
– Rangaistusasteikot sinänsä ovat jo sellaisia, että pitempiäkin tuomioita voitaisiin langettaa, mutta rangaistukset painottuvat sinne asteikkojen alapäähän, rikostarkastaja Krista Vallila totesi.
Lue myös: Hallitus haluaa koventaa rangaistuksia ja lisätä poliisin valtuuksia, sisäministeri Rantanen: "Ajatellaan, että siinä on jonkinlainen pelotevaikutus"
Turvaa yhteiskuntarauhaa
Murharyhmän mukaan rangaistusten koventamisella voitaisiin ehkäistä rikoksia.
– Mitä pitempi linnatuomio, sitä rauhallisempaa on yhteiskunnassa, Haapala sanoi.
– Toisaalta vankila ei kaikkein paatuneimpia rikollisia välttämättä paranna. Sellaista vaikutusta niillä rangaistuksilla ei ole. Mutta yhteiskunnan kannalta parempi voisi olla, että eristetään pahimmat rikoksentekijät ja sitä kautta turvataan yhteiskuntarauhaa, Vallila lisäsi.
– Oma henkilökohtainen mielipiteeni on, että rangaistuksia voisi hyvin paljon koventaa monessakin rikostyypissä, Könönen sanoi.
Hänen mukaansa Suomen lähimaissa Norjassa, Ruotsissa ja Virossa tuomitaan paljon ankarampia rangaistuksia.
– Suomalainen rangaistustaso on usein hämmästyttävän lievä.
Haapala ja Vallila olivat samoilla linjoilla.
– Toista ihmistä saa vahingoittaa miten tahansa ja seuraamukset ovat kohtuullisen lieviä. Joskus on vaikea ymmärtää perusteita, joilla tuomioita tulee ja miten tekoa, sen vakavuutta ja törkeyttä on arvioitu.
– Ymmärtäisin paremmin, jos rangaistukset liikkuisivat puolivälissä asteikkoa tai hieman sen päälle, Haapala sanoi.
– Kyllä poliisissa välillä keskustellaan siitä, että mikä olisi se teko, josta maksimirangaistus sitten tuomittaisiin. On todella raakaa ja julmaa väkivaltaa, mistä tulee hyvin lieviä tuomioita kuitenkin, Vallila lisäsi.
– En ole koko syyttäjäurallani ymmärtänyt sitä, miten suomalaisessa oikeusmaailmassa voidaan olla niin empatiakyvyttömiä ja miten se on niin vaikea ymmärtää näitä tilanteita uhrin näkökulmasta, Könönen sanoi.
Lue myös: Asianajajat tyrmäävät hallituksen suunnitelman alaikäisten rangaistusten koventamisesta – nämä ovat ongelmana
Uhri unohtuu
Haapalankin mukaan tuomioistuimissa rikoksen uhri unohdetaan.
– Eikö siellä ajatella yhtään uhrin kärsimystä. Monesti se otetaan aika vajavaisesti huomioon. En muista urani varrelta, että asianomistaja, uhripuoli olisi kiitellyt tuomioiden pituudesta. Päinvastoin.
– Meillä on paljon väkivaltarikollisuutta ja seksuaalirikoksia, missä fyysiset vammat jäävät ehkä pieniksi, mutta huomioimatta jää se, että raiskaus esimerkiksi saattaa pilata uhrin elämän loppuajaksi. Sekin pitäisi ottaa enemmän huomioon, Vallila muistutti.
Könösen mukaan monet rikolliset kokevat, että koska vakavista väkivaltarikoksista ei tule kunnon rangaistuksia, he ovat valmiita tekemään vielä kovempaa väkivaltaa.
– Lievät väkivaltarikosrangaistukset pahimmillaan aiheuttavat kostonkierrettä. Kadun miehet ottavat oikeuden omiin käsiinsä, kun valtio ei hoida tehtäviään.
Katso videolta Murharyhmän keskustelu Rikospaikassa ja koko ohjelma MTV katsomossa.