Hallitus esittää rikoslakiin kahta uutta rangaistuksen koventamisperustetta. Toinen uusi koventamisperuste koskee rikoksia, jotka on tehty osana rikollisjoukon eli käytännössä niin sanottujen katujengien toimintaa.
Rikollisjoukolla tarkoitetaan vähintään kolmen henkilön muodostamaa tietyn ajan koossa pysyvää yhteenliittymää, jonka toimintaan kuuluu olennaisesti sellaisten rikosten tekeminen, jotka ovat omiaan vaarantamaan yleisten paikkojen järjestystä ja turvallisuutta.
Alun perin hallitusohjelmassa puhuttiin katujengeistä, ja esitysluonnoksessa termi vaihtui rikollisverkostoksi. Nyt hallitus on päätynyt käyttämään termiä rikollisjoukko.
– Katujengi on puhekielinen termi, joten sitä ei oikein voi lakitekstissä käyttää. Suomen kielestä on pyritty löytämään mahdollisimman kuvaava asiakielinen termi ja päädytty rikollisjoukkoon, sanoo oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Sami Kiriakos STT:lle.
Kiriakos sanoo, että koventamisperusteessa ei ole määritelty, mitä ovat ne rikokset, jotka ovat omiaan vaarantamaan yleisten paikkojen järjestystä ja turvallisuutta.
Hänen mukaansa niin sanottujen katujengien kohdalla puhutaan yleensä huume-, väkivalta, vahingonteko- ja ryöstörikollisuudesta.
Rikollisuuden kuuluminen olennaisesti ryhmän toimintaan tarkoittaa hänen mukaansa sitä, että rikollisuus ei ole sattumanvaraista.
– Koventamisperusteen piiriin eivät kuulu sellaiset joukot, jotka muodostuvat satunnaisesti ja tekevät satunnaisesti rikoksia, vaan rikosten täytyy olla olennainen osa tämän joukon toimintaa. Se on yksittäistapauksissa tehtävää rajanvetoa, kuinka paljon pitää olla niitä rikoksia.
Kritiikkiä lausunnoilla
Katujengeille kaavailtu koventamisperuste sai asiantuntijoilta kriittistä palautetta lausuntokierroksella. Esitysluonnosta moitittiin muun muassa epäselvyydestä sekä päällekkäisyydestä jo olemassa olevaan sääntelyyn, ja lisäksi sen koko tarpeellisuus kyseenalaistettiin.
Yhden kriittisimmistä lausunnoista antoi Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.
– Uusia koventamisperusteita kannattaa ottaa käyttöön vasta hyvin perusteellisen harkinnan jälkeen. Mitään sellaista tarkastelua ei ole tässä tapahtunut. Uskon, että niitä piirteitä, joita katujengirikoksissa ilmenee, pystytään varsin hyvin ottamaan huomioon jo olemassa olevan rikoslain nojalla.
– Tarve koventamisperusteelle on hyvin kyseenalainen, Nuotio sanoi joulukuussa STT:lle.
Hän sanoi pitävänsä koventamisperustetta puhtaasti poliittisena ratkaisuna.
– Sanoisin, että tässä on moraalisen paniikin ja poliittisen reaktion tarpeen yhdistelmää, Nuotio sanoi.
Kiriakos sanoo, että lausuntopalaute on arvioitu ja esityksen perusteluja on selkeytetty.
– Perusratkaisuihin ei nähty syytä tehdä muutoksia lausuntokierroksen jälkeen.
25-30 prosentin korotus
Toinen hallituksen esittämä uusi koventamisperuste koskee henkeen, terveyteen ja vapauteen kohdistuvia rikoksia, joihin liittyy nöyryyttämistä. Nöyryyttämisenä voitaisiin pitää uhrin voimakasta sanallista pilkkaamista ja tämän kuvaamista tai riisuutumaan pakottamista.
Kiriakos sanoo, että uusien koventamisperusteiden voidaan arvioida korottavan rangaistuksia noin 25–30 prosentilla.
Muutosten toivotaan vähentävän rikollisuutta, mutta Kiriakos sanoo, että todellisten vaikutusten arvioiminen on hankalaa.
– Esitys on osa monialaisia keinoja nuoriso- ja jengirikollisuuteen puuttumiseksi. Näillä tavoitellaan, että rikollisuus ja siitä johtuvat haitat vähenisivät, mutta näitä on hyvin vaikea arvioida etukäteen.
Uudistuksilla arvioidaan olevan taloudellisia vaikutuksia erityisesti rangaistusten täytäntöönpanovaiheessa.
– Yhteensä näistä kovennuksista arvioidaan varovaisesti tulevan noin 33–45 vankilassa suoritettavaa lisävuotta vuosittain, ja tästä tulee kustannuksia yhteensä noin 4,9 miljoonaa euroa.
Mahdollista lisärahoitusta on luvassa Rikosseuraamuslaitokselle (Rise).
– Rikosprosessitoimijoille kuten poliisille, syyttäjille ja tuomioistuimillekin arvioidaan tulevan jonkin verran lisätyötä, mutta sen ei arvioida vaativan lisämäärärahoja. Mutta Risen osalta tarkoitus on turvata riittävät määrärahat talousarviovalmisteluissa. Vaikutukset näkyvät tuntuvammin vuoden 2026 puolella, eli lisärahoituksesta päätetään sitä koskevissa budjettiprosesseissa.
Uusien koventamisperusteiden lisäksi hallitus esittää, että alle 15-vuotiaan käyttäminen välikappaleena rikoksen tekemisessä säädetään rangaistavaksi erillisenä rikoksena. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan keväällä 2025.