Äärimmäiset sääilmiöt vaikuttavat jo maailmankauppaan – takana mittaushistorian kuumin vuosi

Ilmastonmuutoksen edetessä äärimmäiset sääilmiöt vaikuttavat myös geopolitiikkaan ja maailmankauppaan.

– Todennäköistä on, että nämä kaikki ilmiöt, joita viime vuonna nähtiin, tulevat jatkumaan ja jopa lisääntymään, arvioi johtava tutkija Emma Hakala Ulkopoliittisesta instituutista. Hän tutkii etenkin ympäristöturvallisuutta ja ilmastonmuutoksen geopolitiikkaa.

Moni suomalainen koki dramaattisina helteen ja kuivuuden vauhdittamat maastopalot Rodoksen matkailusaarella Kreikassa viime heinäkuussa. Suuri osa saaresta oli niiden jälkeen tuhkana. 

Noin 20 000 turistia ja paikallista asukasta joutui palojen vuoksi pakenemaan kodeista ja hotelleista.

Maastopaloista kärsittiin laajasti muuallakin Välimeren maissa. Helle ja kuivuus myös haittasivat maanviljelystä. Syyskuun alun Daniel-myrsky tulvineen hävitti viljelyksiä etenkin Kreikassa ja Libyassa.

Lue myös: Alkuvuoden kovat pakkaset olisivat olleet hyytävämpiä ilman ilmastonmuutosta, kertoo tutkimus

Etelä-Euroopan vesipula ei ole poistumassa

Ilmatieteen laitos totesi toukokuussa 2023 julkistetussa tutkimuksessa, että tulevaisuudessa hellejaksot Euroopassa ovat sekä pidempiä että rajumpia. Muutos on suurin maanosan eteläosissa.

– Espanjassa ja muuallakin Etelä-Euroopassa alkaa olla aidosti pulaa vedestä, mikä aiheuttaa vaikeuksia viljelijöille. Yksi kysymys on, miten näitä ongelmia käsitellään EU:n sisällä. Ehkä pitäisi olla jonkinlaisia kompensaatio- ja solidaarisuusmalleja, Hakala sanoo.

Etelä-Euroopan viljelijöiden ongelmat vaikuttavat muuhun Eurooppaan jo siitäkin syystä, että Espanja ja Italia ovat merkittäviä vihannesten ja hedelmien viejämaita.

Ilmasto- ja ympäristöilmiöt saattavat myös liittyä geopoliittisiin tekijöihin, jolloin ongelmat mutkistuvat.

Euroopassa joet olivat viime kesänä kuivuuden vuoksi paikoin hyvin matalalla, minkä vuoksi hiiltä ei näillä alueilla pystytty kuljettamaan voimalaitoksiin eikä ydinvoimaloita jäähdyttämään. Tämä vaikeutti energiapulaa, jonka välitön syy oli Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa.

– Ilmastovaikutukset siis pahensivat tilannetta, Hakala toteaa.

Sodan ja ilmastokriisin yhteisvaikutukset näkyivät hänen mukaansa viime vuonna myös esimerkiksi Somaliassa. Siellä koettiin sekä kovaa kuivuutta että rajuja tulvia, jotka johtivat ruokapulaan. Venäjän hyökkäyssodan vuoksi maahan ei pystytty viemään Ukrainan viljaa, jota aiemmin on myyty paljon Itä-Afrikkaan.

Lue myös: Muoviroskaa vähentävää kansainvälistä sopimusta toivotaan vielä tälle vuodelle

Tulva Taiwanissa toi puolijohdepulan

Ilmastonmuutokseen liittyvät kriisitilanteet voivat vaikuttaa hyvinkin kaukana itse tapahtumapaikasta.

– Yksi niistä asioista, joista itse olen huolissani, on lääkkeiden saatavuus. Intiassa, joka on hyvin ilmastoherkkä ja haavoittuva, valmistetaan paljon lääkkeitä ja niiden raaka-aineita, Hakala sanoo.

Intiassa koettiin vuonna 2022 hellejakso, jossa lämpötila nousi enimmillään yli 50 asteeseen. Helteitä on maassa ollut ennenkin, mutta ilmastonmuutoksen myötä ne ovat käyneet rajummiksi.

Toinen esimerkki on Hakalan mukaan Taiwan, joka on yksi maailman merkittävimmistä puolijohdekomponenttien valmistajista. 

Komponentteja käytetään erilaisissa sähkölaitteissa. Kun Taiwanissa vuonna 2022 koettiin poikkeuksellisen kovia sateita ja tulvia, puolijohdekomponenteista tuli pulaa.

– Kaikki mikä maailmalla tapahtuu, vaikuttaa meillekin. Globaaliin maailmantalouteen liittyvien kriisien vaikutus kasvaa, Hakala tiivistää.

Hän toteaa, että tämänkaltaisia ilmastonmuutoksen aiheuttamia ketjuuntuneita vaikutuksia ei vielä ole paljon tutkittu eikä esimerkkitapauksiakaan ole toistaiseksi kovin runsaasti.

– Tulevien kymmenen vuoden aikana ne alkavat olla yhä näkyvämpiä.

Lue myös: Espanjassa paistatellaan erikoisen helteisessä talvisäässä – lämmintä jopa 28 astetta

Ruokapula voi tulla eteen

Helle- ja kuivuuskaudet sekä myrskyt ja tulvat vaikuttavat myös ruokatarvikkeiden saatavuuteen.

– Nythän (Suomessa) jo näkee sitä, että joitakin yksittäisiä tuotteita puuttuu kaupoista jonkin aikaa, esimerkiksi appelsiineja – mutta nämä eivät ole vielä turvallisuuskysymyksiä, Hakala sanoo.

Hän toteaa, että maailmanmarkkinoilla rikkaat länsimaat ovat perinteisesti pystyneet hankkimaan sellaisiakin tuotteita, joista maailmalla on niukkuutta.

Ilmastonmuutoksen vaikutus näkyy Hakalan mukaan ruokakaupassa ennemmin tai myöhemmin Suomessakin, mutta tuskin yhtä rajusti kuin köyhissä maissa. Vakavia ongelmia syntyisi esimerkiksi silloin, jos jostain keskeisestä viljasta tulee laajasti pulaa.

– Enemmän täällä puhutaan siitä, että hinnat nousevat. Se saattaa vaikuttaa köyhempien ihmisten ruokaturvaan Suomessakin.

Aalto-yliopiston vuonna 2021 julkaistussa tutkimuksessa selviteltiin, kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa 27 tärkeimmän ravintokasvin viljelyyn. Tutkimus arvioi tulevaisuutta kuluvan vuosisadan lopulle asti.

Tarkasteltavina oli lähes 180 maata, joista noin 50:ssä ravinnontuotanto säilyisi jatkossakin ilmastollisesti turvallisella alueella. Toisin sanoen maanviljelys olisi vaikeuksista huolimatta ainakin mahdollista. Näiden joukossa ovat Suomi ja muutkin Euroopan maat.

Toisaalta esimerkiksi Kambodzhassa ja Ghanassa jopa 95 prosenttia ruuantuotannosta putoaisi turvallisen ilmastoalueen ulkopuolelle. 

Sademäärän muutokset, kuivuus ja ilmaston lämpeneminen uhkaavat etenkin Etelä- ja Kaakkois-Aasian sekä Afrikan poikki ulottuvan Sahelin alueen ruuantuotantoa.

Lue myös: Tutkija varoittaa ilmastonmuutoksesta nokkelalla tavalla: "Vakaviakin asioita pystyy kertomaan"

"Tuntemattomalle maaperälle"

Ilmastonmuutosta seuraava EU:n Copernicus-palvelu raportoi tammikuun alkupuolella, että lähes puolet vuoden 2023 päivistä oli maapallon mittakaavassa yli 1,5 astetta lämpimämpiä kuin esiteollisena aikana eli suunnilleen vuosina 1850–1900. 

Marraskuussa koettiin kahden päivän aikana – ensimmäisen kerran mittaushistoriassa – yli kahden asteen lämpeneminen.

Euroopassa viime vuosi oli kuitenkin vain mittaushistorian toiseksi lämpimin. Vuosi 2020 on toistaiseksi Euroopan lämpöennätysvuosi.

Vuoden 2023 lämpenemisen taustalla vaikutti kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi myös eteläisen Tyynenmeren lämmin El Nino -ilmiö. Se alkoi jälleen kesällä 2023, ja sen ennakoidaan jatkuvan tämän vuoden puolella. El Nino vaikuttaa esiintymisvuosinaan koko maapallon säähän.

Yli 1,5 asteen lämmönnousu yhtenä vuonna ei vielä välttämättä tarkoita, että kriittinen raja on pysyvästi ylitetty. Tilanne on kuitenkin herättänyt laajaa huolta asiantuntijapiireissä.

Kun ilmaston lämpeneminen ylittää 1,5 asteen keskiarvon, lisääntyy muun muassa erilaisten keikahduspisteiden riski. 

Kun keikahduspiste tulee kohdalle, siihen asti hitaammin edennyt muutos nopeutuu tuntuvasti – esimerkiksi Etelämantereen jäätiköiden sulaminen, joka aiheuttaa merenpinnan nousua.

Useiden keikahduspisteiden toteutumisriski ylittyy jo 1,5–2 asteen lämmönnousulla.

– Olemme etenemässä tuntemattomalle maaperälle ilmastokriisissä. Olemme tilanteessa, jota kukaan ei ole aiemmin kokenut ihmiskunnan historiassa, ryhmä tutkijoita kirjoitti lokakuussa 2023 BioScience-lehdessä.

– Samaan aikaan taistelussa ilmastonmuutosta vastaan edistys on minimaalista, tutkijaryhmä totesi.

Lue myös: Tutkija varoittaa ilmastonmuutoksesta nokkelalla tavalla: "Vakaviakin asioita pystyy kertomaan"