Suomen jääkiekkoliiton puheenjohtajakisaan mukaan ilmoittanut Leijonien pitkäaikainen päävalmentaja Erkka Westerlund haluaa tehdä autoritäärisesti johdetusta lajista urheilun yhteiskunnallisen suunnannäyttäjän.
Westerlund kertoi maanantaina Ilta-Sanomille lähtevänsä ehdolle liittoa kahdeksan vuotta johtaneen Harri Nummelan seuraajaksi.
Myös Kansainvälisen jääkiekkoliiton hallituksen suomalaisjäsen Heikki Hietanen vahvisti maanantaina Hämeen Sanomille olevansa käytettävissä seuraavaksi puheenjohtajaksi. Hietanen ei kuitenkaan halunnut avata MTV Urheilulle vaaliteemojaan ennen liiton virallista ilmoitusta tehtävään hakeneista henkilöistä.
Liitto vahvistaa ehdokkaat lähiaikoina, ja päätös uudesta puheenjohtajasta tehdään liittovaltuuston kokouksessa 25. marraskuuta.
LUE MYÖS: Jukka Jaloselta suoraa puhetta avoimesta huippupestistä – vaatii lokakierteen loppumista
Westerlund haluaa päästä vaikuttamaan Jääkiekkoliiton toimintakulttuuriin ja tehdä siitä entistä ihmislähtöisempää sekä toimia suunnannäyttäjänä urheilun nostamisessa taas yhteiskunnallisesti merkittäväksi tekijäksi.
– Kaikkein isoin asia on varmasti se, että meillä on pidemmän aikaa ollut yhteiskunnassa menossa toimintakulttuurin muutos, jossa olemme siirtyneet hierarkkisesta, vähän autoritäärisestä toiminnasta sellaiseen, joka perustuu ihmisten väliseen luottamukseen ja yhteisen ymmärryksen rakentamiseen.
– Jääkiekossa olemme vielä aika vahvasti siellä autoritäärisen toiminnan puolella, Westerlund toteaa.
Erkka Westerlund valmensi Leijonia vuosina 2004-2007 ja 2013-2014.
Teema on suuri, ja siihen Westerlund palaa useaan kertaan haastattelun aikana. Sanat ihmislähtöisestä johtamisesta ovat tuttuja hänen päävalmentaja-ajaltaan.
– Nämä ovat jo pitkään olleet esillä. Kulttuuri vain muuttuu niin hitaasti, hän kommentoi.
– Toimintakulttuurin muutos on hyvin paljon siitä kiinni, että saadaan lisää osaamista ja sydämen sivistystä. Se ei ole edes kallista.
– Olemme tehneet urheilua kuitenkin aika pitkälti huippu-urheilujohteisesti ja pitäneet todella hyvää huolta siitä pienestä osasta, joka pääsee huipulle ja joka menestyy siellä. Jatkossa meidän pitäisi pystyä pitämään kaikista, esimerkiksi nuorista ja lapsista huolta.
Kohuissa rypeneen liiton sopeuduttava nykypäivään
Jääkiekkoliitto on Nummelan aikakauden lopulla törmännyt laajempiin yhteiskunnallisiin ongelmiin, joista naisten maajoukkueen sisäiset ristiriidat ja juniorikiekon rasismitapaus ovat ravistelleet sitä pahimmin.
Westerlund myöntää, että ongelmiin ei välttämättä ole osattua varautua riittävällä vakavuudella. Hän haluaa pitää urheilun liiton toiminnan ytimessä, mutta vastuullisesta toimintatavasta tinkimättä.
– Eettisyys, yhdenvertaisuus ja vastuullisuus kuuluvat hyvään toimintaan automaattisesti, Westerlund kommentoi.
– Aina tietenkin tulee törmäyksiä, mutta tärkeintä on, miten ne hoidetaan ja annetaan selvä viesti, millaista toimintaa haluamme jääkiekossa tehdä.
– Urheilun pitäisi ymmärtää, että meillä on todella hyvä mahdollisuus vaikuttaa esimerkiksi lasten ja nuorten henkiseen kasvuun ja sitä kautta vahvistaa meidän lapsiamme kohtaamaan tämä maailma.
Jääkiekko on jo lähtökohtaisesti kustannuksiltaan kalliina lajina ottanut erityisen kovaa takkiin viime vuosien yleisen hintatason ja energian hinnan noususta.
– Meillä on ihan käytännön isoja haasteita lajin ekologisuuden ja olosuhteiden kannalta, lajin kalleuden kannalta, ja että pystyvätkö lapset ja nuoret harrastamaan tätä, tai miten kehitämme naisten jääkiekkoa tässä miehisessä kulttuurissa.
– Kyllä meillä haasteita paljon on, Westerlund toteaa.