Suomalaisessa jääkiekkoilussa on Esa Tikkasen mielestä siirryttävä sanoista tekoihin eli vaihdettava harmittelu harjoitteluun. Silloin syntyy maaleja.
Suomi-kiekon sietämättömin ongelma on maalinteon vaikeus. Teema toistuu lähes poikkeuksetta kevään arvokisojen jälkeen, kun Leijonien valmennusjohto manailee ratkaisuottelussa hukattuja maalipaikkoja.
Tikkasella on vaivaan reseptivapaa lääke.
-Jos haluat tehdä maalin, sitä pitää harjoitella. Minut faija pisti Helsingin Myllypurossa kahvilla käydessään ampumaan parisataa kiekkoa pressuun, Tikkanen muistelee 1970-luvun alkua.
NHL:ssä viisi Stanley Cupia voittanut Tikkanen tietää Kanadan ja Yhdysvaltain pelaajien vahvuudet.
-Pohjoisamerikkalaiset junnut tekevät paljon enemmän toistoja kuin suomalaiset. Osaaminen syntyy toistoista.
Tikkanen ja 31 muuta urheilun tuntijaa jakavat jääkiekkoilun harjoittelutietoa toimittajien Ville Klingan ja Iiro Harjulan kokoamassa kirjassa Jääkiekkotaituriksi tähtien avulla.
Työnteko korvaa lahjattomuutta
Mika Kortelainen ei ollut maailman taitavin pelaaja, mutta Helsingin IFK:ssa maineensa luonut hyökkääjä nakutteli urallaan lähietäisyydeltä melkoisen määrän maaleja.
-En ollut supertalentti. Jos sain urallani jotain aikaan, niin kovalla työllä. Pitää olla joukkuetreenien jälkeen halu lähteä tekemään omatoimisia harjoitteita, Kortelainen vaatii.
-Jos tyytyy joukkueharjoituksen jälkeen vain pelaamaan sohvalla pleikkaa, se ei johda mihinkään.
Myös naisten maajoukkueessa pitkän uran pelanneelta Saara Niemeltä (o.s. Tuominen) kysyttiin juniorivuosina luonnetta.
-Piti pelata poikien kanssa, koska siihen aikaan tyttöjen ikäluokassa ei ollut joukkuetta, Niemi kertoo.
Urheilua ja siinä menestymistä kalvava syöpä on lajikateus. Kirjassa yksi sun toinen kokemuksiaan jakava suosittelee, että lajeja tulisi varhaisnuoruudessa harrastaa monipuolisesti.
-Lajikateus jarruttaa kehitystä. Jos tekee lajivalinnan liian varhain, huomaa, että pärjäisikin ehkä paremmin toisessa lajissa. Silloin se juna on jo mennyt, Kortelainen varoittaa.