Maailman suuret kriisit ovat kytköksissä toisiinsa.
Luonnon monimuotoisuus hupenee kaikkialla maapallolla: lajeja kuolee sukupuuttoon ja elinympäristöjä tuhoutuu.
Kansainvälisen luontopaneelin mukaan luontokato on tiukasti kytköksissä muihin maailmanlaajuisiin ongelmiin eli ilmastonmuutokseen, ruoka- ja vesipulaan ja ihmisten terveyteen.
Luontopaneeli muistuttaakin tällä viikolla julkaistuissa raporteissaan, että näitä ongelmia pitäisi ratkoa kokonaisuutena eikä yksittäisinä kriiseinä.
Yli puolet maailman bruttokansantuotteesta on tavalla tai toisella riippuvaista luonnosta. Kansainvälisen luontopaneelin tuoreet raportit muistuttavatkin, että luontokato, ilmastonmuutos, ihmisten terveys, pula ruuasta ja puhtaasta juomavedestä ovat toisiinsa kytkeytyviä ongelmia.
– Olemme ajatelleet niitä irrallisina kokonaisuuksina. Nyt se viesti on, että meidän pitäisi paremmin tunnistaa ja huomioida päätöksenteossa näiden osa-alueiden keskinäisiä riippuvuuksia, huomauttaa Suomen luontopaneelin varapuheenjohtaja ja Turun yliopiston professori Ilari Sääksjärvi.
Sääksjärven mukaan tarvitsemme yhteiskunnissamme ison muutoksen, joka johtaa siihen, että elämme paremmin maapallon kantokyvyn rajoissa.
Jos kokonaisuutta ei hahmoteta, voidaan hyvää tarkoittavat keinot kääntyvät itseään vastaan.
– Jos me kapeakatseisesti ryhdymme ratkaisemaan yhtä ongelmaa, se voi tuottaa ongelmia muiden tavoitteiden suhteen, pohtii WWF Suomen neuvonantaja Jussi Nikula.
Nikula antaa esimerkiksi vihreän siirtymän, jonka nimissä on perusteltu esimerkiksi kaivostoimintaa ja muita toimia, jotka ovat myös luonnolle haitallisia. Akkujen ja niihin käytettävien raaka-aineiden tarve on kasvanut, kun polttoaineista siirrytään sähköön.
– Fossiilisista polttoaineista on pakko luopua nopeasti, mutta jos perustellaan nykyisten kaltaisten toimintamallien jatkamista ilmastoperusteilla, se ei ole kestävää.
Tämän syksyn kansainvälisissä ilmasto-, luonto- ja muovikokouksissa ei saavutettu riittäviä tuloksia.
Valtioilla ei ole kykyä ratkaista maailmanlaajuisia kriisejä
Tämän syksyn suuret kansainväliset kokoukset ilmastonmuutoksen, luontokadon ja muovisaasteen torjumiseksi eivät saavuttaneet toivottuja tuloksia.
Se osoitti, ettei valtioilla ole kykyä eikä aina haluakaan ratkaista ihmiskuntaa riivaavia ongelmia.
– Nämä kriisit ovat kuitenkin tilanteita ja kehityskulkuja, joista tiedeyhteisö on varoittanut jo tuolta 1970-80 -luvulta lähtien eikä kuitenkaan niitä riittäviä toimenpiteitä ole saatu aikaiseksi.
– Se kertoo, ettemme ole vieläkään valmiita ottamaan riittävästi vastuuta, toteaa Sääksjärvi.
Vaikka tilanne on turhauttava, asiantuntijatkaan eivät ole vielä luovuttamassa.
– Kun asiat lähtevät liikkumaan oikeaan suuntaan, ne voivat liikkua tosi nopeasti. Toivoa on. Meidän pitää vain vaatia itseltämme, yrityksiltä ja päättäjiltä enemmän, uskoo Nikula.
Luonnonvarojen ylikulutukseen kannustetaan
Kansainvälisen luontopaneelin (IPBES) mukaan luonnolle haitallisia tukia maksetaan edelleen yli kymmenkertaisesti verrattuna summaan, joka käytetään luontokadon torjuntaan.
– Tällä hetkellä talouden kannustimet ovat sellaisia, että ne palkitsevat luonnonvaroja ylikuluttavasta toiminnasta. Pitäisi ohjata ne niin, että luonnonvarojen käytön haitoille asetettaisiin hinta ja tätä kautta kannustettaisiin yhden maapallon mukaisiin liiketoimintamalleihin, sanoo Nikula.
Muutoksia jo nähtävissä
Suomen luontopaneeli ehdottaa kaikkia hallinnonaloja sitovan luontolain säätämistä, jotta päätöksenteko olisi johdonmukaisempaa. Tällä hetkellä hajanaisuus aiheuttaa aukkoja sääntelyyn ja ristiriitoja eri lakien tavoitteiden välille.
– Laki ohjaisi siihen, että toimijat pyrkisivät välttämään luontohaittoja ja jollei se onnistu, niin luontohaittoja pyrittäisin lieventämään tai kompensoimaan, tiivistää Sääksjärvi.
Ensimmäisiä merkkejä ajattelutapojen muutoksesta on jo nähtävissä. Ilmastokriisin yhteiskuntaa poikkileikkaavat vaikutukset otetaan huomioon yhä useammin ja laajemmin.
– Esimerkiksi Euroopan keskuspankki kiinnittää huomiota siihen, että luontokato tuottaa riskejä meidän talousjärjestelmän ennakoitavuudelle ja kriisinsietokyvylle. He myös panostavat pankkivalvonnassa näihin asioihin, iloitsee Nikula.