Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on tehtävä mittavia muutoksia tavoissamme käyttää maata, kertovat Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportista vuotaneet ennakkotiedot. Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessakin peltomaiden hiilivarasto pienenee.
Luonnonvarakeskuksen tutkimuspäällikön Raisa Mäkipään mukaan Suomen suurimpia ongelmia maankäytössä ovat turvepellot.
– Suopeltoja viljellään tavalla, jossa turpeen hiilivarasto purkautuu. Valtava määrä päästöjä syntyy siitä, että pientä peltoalaa viljellään epätarkoituksenmukaisesti, Mäkipää sanoo Huomenta Suomessa.
Lue myös: Hälyttävä viesti kansainväliseltä ilmastopaneelilta: Ilmastonmuutoksen torjunta vaatisi valtavien metsien istuttamista – ihmisten vaihdettava liha kasvisruokaan
Ryöstöviljelystä luopuminen ei tarkoita välttämättä pienempiä satoja
IPCC:n tuore raportti keskittyy nimenomaan maankäytön ilmastovaikutuksiin ja niiden seurauksiin. Maankäytöllä tarkoitetaan esimerkiksi maa-alojen raivaamista viljelyskäyttöön tai metsien kaatamista teollisuuden tarkoituksiin.
Yksi suurimpia syitä kestämättömään maankäyttöön on nykyinen ruoantuotanto. Laidun- ja viljelypeltojen tieltä kaadetaan metsää ja maata muokataan. Tämä vapauttaa hiiltä ilmakehään.
Ilmastovaikutusten pienentämiseksi peltojen käyttö pitäisi Mäkipään mukaan optimoida niin, että maan hiilivarasto säilyy ja maan kasvukunnosta huolehditaan. Se ei Mäkipään mukaan tarkoita, että sadot pienenisivät.
– Esimerkiksi Kiinassa peltojen kuntoa ja satotasoa on nostettu. Samalla hiilivarasto on kasvanut, sanoo Mäkipää.
Ruoan päästöt syntyvät alkutuotannossa
Ennakkotietojen mukaan raportissa patistetaan lihankulutuksen vähentämiseen erityisesti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Mäkipää muistuttaa, että ruoantuotannon suurimmat päästöt syntyvät alkutuotannossa. Ongelmien korjaaminen edellyttää nimenomaan nykyisten maankäyttö- ja karjankasvatustapojen muuttamista.
– Nämä ovat valtavia haasteita, koska pitäisi puuttua siihen, miten ihmiset käyttäytyvät ja miten resurssit jaetaan, Mäkipää sanoo.
Keinoliha ei pelasta
Lihan korvikkeeksi on ehdotettu muun muassa laboratoriossa kasvatettu keinolihaa. Mäkipään mukaan se ei kuitenkaan yksi ratkaise ongelmia.
– Jos me emme ratkaise maankäytön kestävyysongelmaa, päästöt kasvavat meillä edelleen vaikka laboratoriossa puuhattaisiin keinolihaa rikkaiden länsimaisten syötäväksi.
Ongelma on myös ruoan jakautuminen epätasaisesti maailmassa. Rikkaissa länsimaissa lihankulutus ja ylipaino-ongelmat kasvavat, kun taas köyhemmissä maissa ihmiset ovat aliravittuja.
– Globaalisti ilmastonmuutosta ei pystytä pysäyttämään, jos köyhimmät ihmiset hakevat elantonsa entistä epätoivoisemmin uusia peltoalueita raivaten, Mäkipää sanoo.
Planeetan hätätila näkyville
Tulevaisuudentutkija Mika Aaltosen mielestä ennakkotiedot IPCC:n raportista kertovat selvästi, että ihmiskunnan on muutettava tapojaan elää, kuluttaa ja tehdä töitä aidosti kestävällä tavalla.
– Raportti kertoo ihmiskunnan ja planeetan hätätilasta, joka on tulossa koko ajan näkyvämmäksi, Aaltonen sanoo.
– Puhun sellaista muutoksesta, jossa talouskasvu ja voitto eivät olisi ainoita kriteereitä, joilla menestystä mitataan, vaan rinnalle tulisi sellaisia kriteereitä, jotka aidosti kuvaavat sosiaalista, ympäristöllistä kehitystä.
Mitä kauemmin vitkutellaan, sitä kalliimpi lasku
Ilmastoraporttien viesti on, että ilmastotoimilla on kova kiire. Ihmiskunnalle annetut takarajat kuitenkin vaihtelevat: osa sanoo, että aikaa on vain ensi vuoden loppuun, osa antaa aikaa 2030-luvulle asti. Mistä tietää, mitä uskoa?
– Pääasia on ymmärtää, että me olemme ensimmäinen sukupolvi, joka oikeasti tajuaa tilanteen vakavuuden. Me olemme viimeinen sukupolvi, joka voi tehdä tälle jotain, Aaltonen sanoo.
– Mitä kauemmin vitkutellaan, sitä kalliimmaksi tulee hillintätoimien toteuttaminen ja ilmastonmuutokset haitalliset vaikutuset. Lämpöaallot ja kuivuus vievät satoja ja syntyy myrsky- ja tulvatuhoja, Mäkipää sanoo.
Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti julkistetaan tänään. Raporttia on ollut laatimassa yli 100 tutkijaa kymmenistä. Raportissa kootaan yhteen viimeaikaisia tutkimustuloksia ja annetaan niiden perusteella suosituksia maailman johtajille.