Entinen pääministeri Esko Aho kertoi Ylen Ykkösaamussa olevansa huolestunut demokratian tilasta.
Häntä huolettavat muun muassa valemedia ja edistysmielisen ajattelutavan puute. Aho kertoikin aikovansa palata aktiiviseksi poliittiseksi toimijaksi, vaikkei usko palaavansa varsinaisesti politiikkaan.
– Nyt ei voi enää katsoa pelkästään, vaan täytyy myös osallistua.
Aho toimi Suomen pääministerinä vuosina 1991–95. Vuonna 2000 hän hävisi Tarja Haloselle (sd.) presidentinvaalit ratkaisseella toisella kierroksella.
USA:n muutos voi olla pelottavakin
Yhdysvalloissa muutos presidentti Barack Obamasta Donald Trumpiin on suuri ja pelottavakin, Aho arvioi. Amerikkalaiset ovat jakautuneet jyrkästi kahtia ja se voi näkyä ikävästi Trumpin kaudella, Aho sanoi.
Hän johtaa nykyisin suomalaisen teollisuuden Venäjä-suhteita edistävän East Officen hallitusta. Aho on myös Venäjän suurimman pankin Sberbankin hallituksessa.
Aho sanoo, että presidentti Trump ei pysty mitenkään palauttamaan menetettyjä työpaikkoja Yhdysvaltoihin, koska teknologinen muutos on niin suuri.
Suomen kannalta Trumpin linjaukset amerikkalaisen työn ja tuotteiden suosimisesta ovat Ahon mielestä sikäli haasteellisia, että jos kaikki alkavat toimia niin, pienet maat kärsivät helposti.
– Jos kaikki miettivät, miten suojaavat tuotantoaan, siitä ei seuraa mitään hyvää, Aho näkee.
Venäjä-hysteria turhaa
Ahon mukaan Trumpin perjantain virkaanastujaispuheesta tuli hänelle mieleen Suomen Maaseudun Puolueen edesmennyt perustaja Veikko Vennamo, joka halusi muun muassa pistää rötösherrat ojennukseen. Aho arvioi, että syyt Trumpin valtaannousulle ovat samantapaiset. Aho pitää Trumpia yhteiskunnan muutoksen ilmentymänä.
Aho kommentoi myös Yhdysvaltain tulevan ulkoministerin Rex Tillersonin Venäjä-yhteyksiä. Tillerson on entinen öljy-yhtiö ExxonMobilin johtaja. Ahon mielestä on jopa koomista, että lännen Venäjä-hysteria on mennyt niin äärimmäisyyksiin, että jo ajatus, että joku on tekemisissä Venäjän kanssa, tekee hänestä epäluotettavan.
– Tällöin ollaan huonolla tiellä.
Aho arvioi myös Yhdysvaltain vaikutusta Euroopan tuleviin vaaleihin. Tänä vuonna järjestetään muun muassa Ranskan presidentinvaalit ja Saksan liittopäivävaalit.
– Populistiset liikkeet panevat toivonsa, että populismi ottaa vallan Euroopassakin. Voi yhtä lailla käydä niin, että Amerikka esimerkkinä johtaa siihen, että Euroopassa maltillisuus vahvistuisi.
Demokraattien Hillary Clintonin häviön syyt olisi Ahon mielestä syytä analysoida huolellisesti. Hänestä demokraattien strategia näytti olleen, että vähemmistöt muuttuvat enemmistöksi. Aho arvioi, että demokraateilta puuttui suuri yhteinen nimittäjä, koska johonkin vähemmistöön kuuluminen ei vielä muodosta yhteiskunnallista ohjelmaa.
USA:n ja Venäjän vuoropuhelu voi parantua
USA:n uutta Venäjä-politiikkaa Aho ei halunnut vielä arvioida. Hänen mukaansa Venäjän presidentin Vladimir Putinin, tämän lähipiirin ja Trumpin lausuntojen perusteella odotukset ovat kuitenkin sellaisia, että maiden välinen vuoropuhelu voisi parantua.
– Se olisi positiivinen asia, Aho sanoi.
Ahon mielestä on myös olemassa mahdollisuus suurvaltojen etupiiripolitiikkaan. Hän korosti, etteivät asiat silti toistu sellaisina kuin aiemmin.
– Selvää on, että Suomenkin kannattaa olla valppaana
Suomen lähtökohtia Aho ei pidä huonoina. Hänen mukaansa Suomessa on toimittu viisaasti esimerkiksi maanpuolustuksen suhteen.
– Nyt näkee, ettei se (maailma) ole ruusuinen paikka ja meidän on helpompi sopeutua siihen.