Espoolaisäidin Maria Merran hämmästys oli melkoinen, kun rattaissa istuneen 10-kuukautisen Jerrin hiusrajaan ilmestynyt musta piste paljastui nymfipunkiksi.
Videolla kerromme Haapasaaresta, joka on yksi Suomen pahimmista punkkipaikoista.
Merra oli lasten kanssa eilen puistossa ulkoilemassa, kun jokailtainen punkkitarkastus tuotti ikävän tuloksen.
– Eilen tein punkkitarkastuksen lapsille ja myös Jerrille, joka siis istui rattaissa eikä konttaillut missään nurmikolla. Löysin pienen pienen nymfipunkin korvan takaa hiusrajasta ja mieheni sain sen lopulta otettua pois. Irrottamisen jälkeen punkki lähti wc-paperin päällä vielä liikkeelle, sanoo Merra.
Perheessä kaikki on rokotettu puutiaisaivokuumetta vastaan, paitsi 10-kuukautinen vauva.
– Minulle on tullut tavaksi tehdä punkkitarkistus, kun muutama vuosi sitten toiselle lapsellemme oli punkista tullut borrelioosirengas. Emme olleet huomanneet punkkia. Selvisimme säikähdyksellä ja lapsi joutui syömään kolmen viikon antibioottikuurin, kertoo Merra.
Punkki näyttää mustalta pisteeltä tai luomelta.
Merra kertoo, että hän on joka vuosi löytänyt punkkeja lapsistaan. Eilinen pienen pieni nymfipunkki oli ensimmäinen laatuaan.
– Tätä viheliäistä punkkia ei varmaan useimmat huomaa, kun se on vain yksi piste. Siksi jaoin somessa kuvan muistuttaakseni ja varoittaakseni muitakin, lisää Merra.
Kuvassa nymfipunkki, joka on kooltaan vain 1-2 millimetriä.
Pienet punkit yhtä vaarallisia kuin isommat
THL:n tartuntatautilääkäri Leif Lakoman mukaan punkkeja on yli 1 500 lajia.
– Nymfi on punkkien (ja muidenkin hyönteisten) ei-sukukypsä nuoruusvaihe. Nymfit ovat siis nuoria punkkeja. Ne levittävät borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta kuten aikuisetkin punkit, toteaa Lakoma.
Toukka, nymfi ja puutiainen
Puutiainen käy elämänsä aikana läpi kolme eri kehitysvaihetta: larvasta eli toukasta nymfiksi ja sen jälkeen aikuiseksi. Jokaisessa vaiheessa se tarvitsee veriaterian kehittyäkseen edelleen. Suomen ilmastossa kehitys vaiheesta toiseen kestää noin vuoden.
Ihmistä purevat erityisesti nymfit ja aikuiset puutiaiset. Ihminen saa suurimman osan tartunnoista nymfin puremasta. Puremajälki voi olla huomaamaton ja myös oireeton. Nymfin pienen koon (1–2 mm) takia purema jää usein huomaamatta.
Lähde: Punkkiklinikka
Lakoman mukaan punainen rinkula liittyy borrelioosiin, mutta sen sijaan puutiasaivokuumeen voi sairastaa myös oireettomana ja vain osa sairastuu aivokuumeeseen.
Borrelioositapauksia on tartuntatautirekisterissä ollut tänä vuonna tähän mennessä 363. Viime vuonna tapauksia oli toukokuun loppuun mennessä ollut 600, ja vuonna 2016 puolestaan 461.
– Nämä laboratoriodiagnosoidut ja rekisteriin päätyvät tapaukset ovat tietenkin vain osa kokonaisuudesta, mutta antavat osviittaa. Vielä on kuitenkin liian aikaista ennustaa, kuinka paljon tapauksia yhteensä kesän mittaan kertyy, sanoo Lakoma.
Lakoman mukaan puutiaisaivotulehdus on sitten kovin paljon harvinaisempi tauti.
– Tänä vuonna rekisteristä löytyy vasta yksi tapaus, viime vuonna toukokuun loppuun mennessä ei ollut ainuttakaan, lisää Lakoma.