Punkkeja on tänä kesänä jälleen runsaasti, eikä niiden määrä ole laskemaan päin. Yliopistonlehtori Tero Klemola Turun yliopistosta kertoo, että Etelä-Suomen rannikkoseuduilla punkkikausi ulottuu maaliskuulta marraskuuhun saakka.
– Lämpötila määrää selkärangattomien eläinten aktiivisuutta. Jos kevät tulee aikaisemmin ja talvi tulee myöhemmin, niin jokainen voi arvata miten siinä käy, Klemola sanoo.
Turun yliopiston biologian laitoksella työskentelevä Klemola sanoo, että punkkien määrä on ollut kasvussa koko 2000-luvun. Luonnollinen syy tähän on ainakin se, että punkit pystyvät etsimään ravintoa pidempään.
– Olosuhteet punkeille ovat olleet hyviä. Kun kasvukausi on pitkä, on pidempään aikaa löytää veriateria.
Punkit kasvavat toukasta pieneksi, reilun millin kokoiseksi nymfiksi vuoden aikana. Seuraavan vuoden aikana punkki kasvaa aikuiseksi.
Punkkien kehitys kuitenkin edellyttää, että ne saavat kerran vuodessa ravintoa eli verta nisäkkäästä. Ihmiselle haitallisia tauteja, borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta, levittävät aiemmin jyrsijöitä purreet punkit.
– Punkki on esimerkiksi toukkana voinut imeä myyrää, ja seuraavana kesänä se tulee nymfinä imemään ihmistä. Siitä ihminen saa mahdollisesti borrelia-bakteeriin itseensä, Klemola kertoo.
Punkkeja erityisen runsaasti rannikkoseudulla
Turun yliopiston puutiaistutkimus selvitti kahden punkkilajin levinneisyyttä Suomessa vuonna 2015. Tutkimuksesta ilmeni, että sekä puutiainen että taigapunkki ovat levinneet laajalle alueelle, Pohjois-Suomeen asti.
– Keski-ja Pohjois-Lapissa on sitten yksittäisempiä havaintoja. Käytännössä punkkeja on kaikkialla Suomessa napapiirille asti, Klemola toteaa.
– Mutta tuntuu, että määrät ovat eniten kasvaneet juuri perinteisillä punkkialueilla rannikkoseudulla, hän jatkaa.
Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos THL on koostanut listan alueista, joilla puutiaisaivokuumeen riski on Suomessa suurin. Alueilla asuvat voivat rokottautua puutiaisaivokuumetta vastaan kansallisen rokotusohjelman puitteissa.
Puutiaisaivokuumetapauksia on viimeisten viiden vuoden aikana ollut paljon esimerkiksi Varsinais-Suomen saaristoalueilla ja Ahvenanmaalla.
THL:n mukaan tartuntarekisteriin ilmoitettiin viime vuonna 79 puutiaisaivotulehdustapausta. Duodecim Terveyskirjaston mukaan borrelioositapauksia Suomessa on puolestaan noin 6 000 vuosittain.
LähiTapiolan viime vuonna teettämän kyselyn mukaan suomalaiset pitivät punkkia Suomen luonnon pelottavimpana eläimenä.
Punkkikannan rajoittaminen vaikeaa
Punkki elää tavallisimmin heinikoissa ja metsissä. Punkkihavaintoja on tehty myös kaupunkien puistoalueilla. Suurimman osan ajasta ne viettävät maaperän uumenissa, mutta nousevat aika ajoin maanpinnalle etsimään luonnossa liikkuvaa nisäkästä.
Punkkeja on runsaasti myös muualla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Niiden määrän rajoittaminen on osoittautunut vaikeaksi, Turun yliopiston Klemola sanoo.
– Paljon puhutaan esimerkiksi kulotuksesta, mutta ei tällä pystytä kuin paikalliseen vähentämiseen. Ei voida kulottaa koko Suomea. Eikä ole sellaista myrkkyä, joka tepsisi vain puutiaisiin.
– Jos sitä jollain tavalla voitaisiin rajoittaa, ehkä olisi jo keksitty jotakin. Ehkä ihmisen on vain mukauduttava, oltava tietoinen ja tehtävä punkkisyynejä, Klemola jatkaa.
Punkkitarkastus syytä tehdä päivittäin riskialueilla
Klemolan mainitsema punkkisyyni tarkoittaa ihon, vaatteiden ja hiusten tarkastusta. Riskialueilla eläviä suositellaan tekemään tarkastus päivittäin.
Luonnossa liikkuvan tulisi lisäksi pukeutua suojaaviin, vaaleisiin vaatteisiin. Näin punkki ei pääse helposti iholle ja sen voi havaita vaatteen päältä. Paljaaksi jääville ihoalueille voi myös levittää punkkeja vastaan suojaavaa hyönteiskarkotetta.
Ihoon päässyt punkki tulisi irrottaa pikimmiten pinseteillä tai punkinpoistotyökalulla siten, että punkki saadaan kokonaan ulos ihosta.
Jos punkki kantaa puutiaisaivokuumetta aiheuttavaa virusta, tauti tarttuu jo minuuttien kuluessa puremasta. Punkkitarkastukset voivat kuitenkin estää bakteeriperäistä borrelioosia, sillä se vaatii tarttuakseen punkin pidempiaikaista kiinnittymistä.
Borrelioosi näkyy ilmetessään yleensä punoittavana rinkulana pureman ympärillä. Borrelioosia hoidetaan muutaman viikon kestoisella antibioottikuurilla.
Puutiaisaivokuume on usein oireeton, mutta osalla tartunnan saaneista voi ilmetä kuumeilua ja lihaskipuja. Joissakin tapauksissa puutiaisaivokuume aiheuttaa pitkäkestoisia hermosto-oireita.
Borrelia-bakteeria esiintyy noin 10–20 prosentilla punkeista Suomessa, mutta alueellinen vaihtelu on runsasta. Puutiaisaivokuumetta aiheuttavaa TBE-virusta kantaa huomattavasti harvempi punkki.