Suomalaiset ovat lähteneet erityisesti Etelä-Suomessa viettämään vapaa-aikaa kansallispuistoihin ja muille retkeilyalueille. Koronarajoitusten takia muu tekeminen on ollut vähissä.
Kansallispuistojen kävijämäärät ovat olleet jo vuosia nousussa, ja koronavirus lisää käyntejä Etelä-Suomessa entisestään.
– Näppituntuma on se, että Etelä-Suomen kohteiden kävijämäärät ovat kasvaneet valtavasti. Mahtavaa, että ihmiset lähtevät luontoon. Viime aikoina on suositeltu myös lähimetsissä vierailuja ruuhkien välttämiseksi. Tarkkoja lukuja vierailuista ei vielä ole, koska laskurit luetaan aina vuoden lopussa ja loppukesällä, kertoo Metsähallituksen luontopalveluiden viestintäpäällikkö Päivi Rosqvist.
Etelä-Suomen kohteiden kävijämäärän kasvusta huolimatta koko maassa kansallispuistojen kävijämäärät voivat jäädä pienemmiksi kuin viime vuonna.
– Lapin suurilla suojelualueilla kävijämäärät ovat nyt pudonneet, koska hiihtokeskusten on ollut pakko sulkea ovensa. Lapissa kävijämäärät ovat olleet valtavia juuri kevättalvella. Valtakunnan tasolla käyntimäärät voivat tämän takia laskea. On mielenkiintoista nähdä, mitä elokuun luvut näyttävät, Rosqvist toteaa.
Kaikkiaan Metsähallituksen hoitamille valtion suojelualueille tehtiin vuonna 2019 yli 7 miljoonaa käyntiä. Luvussa ovat mukana kansallispuistojen lisäksi valtion retkeilyalueet ja muut virkistyskäytöllisesti merkittävät suojelualueet ja retkeilykohteet.
Metsähallitus on huomannut sen, että opastetut reitit ja muut suojelualueille luodut palvelut ovat olleet kävijöille tärkeitä.
– Opastetuilta reiteiltä ei eksy, Rosqvist toteaa.
Myös kalastuksen suosio on nousussa
Myös vapaa-ajan kalastus kiinnostaa suomalaisia tänä vuonna tavallista enemmän. Kalastonhoitomaksuja on lunastettu vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana aiempaa aktiivisemmin.
Tammi-maaliskuun kalastonhoitomaksuista kertyi Metsähallituksen mukaan yli 1,4 miljoonaa euroa, joka on 25 prosenttia viime vuoden vertailuajanjaksoa enemmän.
Lämmin sää ja pitkä avovesikausi suuressa osassa maata ovat aikaistaneet kalastonhoitomaksujen lunastamista. Alkuvuonna etenkin lyhytaikaisten lupien menekki moninkertaistui.
Kalastamassa käydään tyypillisesti yksin tai läheisten kanssa, joten kokoontumis- ja liikkumisrajoitukset ovat tuoneet mahdollisuuden lähteä lähialueen vesille.
– Poikkeustila on muuttanut ihmisten vapaa-ajan viettoa, nyt hyvinvointia on haettu lähiluonnosta. Kehotamme ihmisiä edelleen suuntaamaan rauhallisille kalavesille ja välttämään kontakteja, kannustaa Metsähallituksen erätalousjohtaja Jukka Bisi.
Kalastonhoitomaksu tulee maksaa, jos on 18–64-vuotias ja kalastaa muuten kuin pilkkimällä, onkimalla tai silakkaa litkaamalla. Kalastonhoitomaksu perustuu kalastuslakiin.