Etujärjestö MTK:lla suora lobbausväylä kansanedustajiin – Ei tätä päivää, sanoo tutkija

Toisen kauden kansanedustaja Veronika Honkasalo (vas.) aloitti syksyllä 2023 maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenenä. Uudessa jäsenessä eniten ihmetystä herätti MTK:n jokaviikkoiset tapaamiset maa- ja metsätalousvaliokunnan ja ympäristövaliokunnan kanssa kokousten ulkopuolella.

–  Se että meillä on yksi etujärjestö, jolla on tällainen asema ja vielä itse lähettää kalenterikutsun ja muistutusviestin joka viikkoisesta tapaamisesta valiokuntien jäsenille on erittäin harvinaista. En ole muissa valiokunnissa kokenut vastaavaa, sanoo Honkasalo MTV Uutisille.

– Auta armias mikä mekkala syntyisi, jos yhdellä ammattiliitoilla, esimerkiksi OAJ:lla olisi joka viikkoinen taustatilaisuus valmiiksi merkattuna kalenteriin sivistysvaliokunnan jäsenille. 

Samaa pohtii yleisen valtio-opin dosentti Matti Ylönen Helsingin yliopistolta. Ylönen on muun muassa tutkinut, miten valtaa käytetään enenevässä määrin verkostoitumisen kautta.  

– Tämähän on kiinnostava tuulahdus historiasta. Sellaisesta maailmasta, jossa kansalaismielipiteen välitys poliitikoille tapahtui lähinnä etujärjestöjen kautta, sanoo Ylönen MTV Uutisille. 

Ylösen mukaan etujärjestön tapaaminen voi olla näkyvämpää kuin kulisseissa tapahtuvat epämääräiset verkostoitumiset ja lobbaukset. MTK:n järjestämät tilaisuudet päättäjille näyttävät kuitenkin aika erikoisilta tänä päivänä, kun etäisyys etujärjestöjen ja vallan välillä on tietoisesti kasvatettu, jopa joskus liiallisuuksiin asti.  

– Ongelmaksi tulee, jos tietty etujärjestö saa näin paljon enemmän tilaa, eikä kuulla yhtä paljon muita järjestöjä. Suhtautuminen ympäristöpolitiikkaan ja maatalouteen on muuttunut aika lailla esimerkiksi jo 1970-luvulta, muistuttaa Ylönen.

Lue myös: Ex-ministeri kertoo, mitä virheitä päättäjille kuiskutellessa tehdään

100 vuotta vanha perinne

MTK toimii maaseudun edunvalvojana ja ajaa maataloustuottajien ja metsänomistajien etua. MTK:n viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Jussi Martikainen kertoo MTV Uutisille, että viikoittaisilla tapaamisilla on pitkät perinteet.  

– 1920-luvulta lähtien näitä viikoittaisia tapaamisia on järjestetty. Maalaisliiton, edistyspuolueen ja kokoomuksen kansanedustajilla oli tapana kokoontua maalaisten talossa aamiaiselle ja kuuli samalla maaseudun ajankohtaisista asioista, kertoo Martikainen.

Korona muutti tapaamisten luonnetta ja nykyään niitä järjestetään etänä teamsissa keskiviikko-aamuisin. Martikaisen mukaan 10–15 edustajaa osallistuu niihin. MTK:lta korostetaan, että tilaisuus on avoin kaikille kansanedustajille, vaikka kutsu lähetetään maa- ja metsätalous- sekä ympäristövaliokuntien jäsenille. 

– Tämä on meille tärkeä tilaisuus, jossa käydään läpi ajankohtaisia asioita, kuten EU-lainsäädännön kautta tulevia muutoksia. Tapaamisten sisältö kirjataan ylös ja kaikki halukkaat pääsevät mukaan, toteaa MTK:n Martikainen. 

Martikainen muistuttaa samalla, että tämä on vain yksi MTK:n monista vaikutuskanavista. Myös Veronika Honkasalo korostaa, ettei toiminnassa ole mitään laitonta.

– Ei siinä ole mitään väärää, että MTK lobbaa maatalouden puolesta, se kuuluu demokratiaan. Mutta se, että yhdellä etujärjestöllä on niin vahva vaikutus ja että lonkerot ylettyvät niin pitkälle, sitä pidän hyvin erikoisena. Kuinka hyvin MTK edes edustaa kaikkia maanviljelijöitä? Maatalouden ympäristö- ja ilmastovaikutukset jäävät helposti paitsioon.

– Etenkin EU:n taholta tulleet ilmastovaatimukset nähdään uhkana. On hieman omituista, että on olemassa näin vahva organisaatio, joka ei ota ilmastoasioita enemmän huomioon.

Lue lisää: Avoimuusrekisteri otettiin käyttöön – ensimmäiset lobbarit ilmoittautuivat heti

Tapaamisten oltava parlamentin käsissä

Maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen, maatalousyrittäjä Antti Kangas (ps.) pitää MTK:n tilaisuuksia parempina kuin etujärjestöiltä tulleita kirjeitä.

– Niissä tilaisuuksissa saa kysyä kysymyksiä, eikä tarvitse olla samaa mieltä tilaisuuden pitäjien kanssa. Jos tulee pelkkä kirje, ei saa vatsauksia kysymyksiin. 

Kangas on kuitenkin samaa mieltä Honkasalon kanssa siitä, että MTK on jollain tapaa protektionistinen järjestö, joka ei muutu ajan vaativalla tavalla. 

Tämän tulokulman Ylönen allekirjoittaa. Hänestä olisi tärkeää, että vetovastuu tapaamisista olisi kansanedustajien, ei etujärjestön käsissä. Ylönen kehottaa valiokuntia ottamaan mallia esimerkiksi kehityspoliittisesta toimikunnasta. 

Kehityspoliittinen toimikunta on parlamentaarisesti ja yhteiskunnallisesti edustava kehityspolitiikan pysyvä neuvoa-antava elin. Sen tarkoitus on kehityspolitiikan vaikuttavuuden vahvistaminen ja kehityspoliittisen vuoropuhelun edistäminen. 

– Se tuo arvoa, että kuullaan erilaisia ryhmiä ja järjestöjä, mutta järjestysvastuu on parlamentin käsissä. Vaikuttaa ongelmalliselta, että  etujärjestö itse kontrolloi viikoittaista tapaamista ja sen agendaa näin vahvasti, kiteyttää Ylönen.

Maa- ja metsätalousvaliokunnassa ei ole tapana kuulla ympäristöasiantuntijoita

Honkasalon mukaan koko maa- ja metsätalousvaliokunnassa vallitsee välillä erikoinen näkemys kuultavista tahoista. Hän on yhdessä Tiina Elon (vihr.) kanssa systemaattisesti ehdottanut ilmasto- ja ympäristötahoja kuultaviksi. 

Eduskunnan virkamies totesi vaalikauden alussa, ”että maa- ja metsätalousvaliokunnassa ei ole ollut tapana kuulla ympäristö- ja ilmastoasiantuntijoita – se kuuluu ympäristövaliokuntaan”.

– Ajattelen että maa- ja metsätalous kuuluu kaikille huoltovarmuuden ja ruokaturvan, mutta myös ilmaston kannalta. Olemme tehneet paljon työtä Tiina Elon kanssa sen eteen, että kuullaan myös ilmasto- ja ympäristöjärjestöjä, tämäkin puoli liittyy vahvasti maa- ja metsätalouteen.  

Valiokunnan jäsenet ovat kautta eduskunnan historian usein olleet maanviljelijöitä tai metsänomistajia ja lähes kaikki harrastavat metsästystä. 

– Olen yllättynyt siitä, että monet jäsenet ajavat niin vahvasti omia intressejään, toteaa Honkasalo.