Eläinsuojelijoiden mukaan asetusta on laadittu yhdessä alan etujärjestön kanssa. Ministeriön mukaan valmistelutapa ei ole ollut poikkeuksellinen.
STT:n saamat sähköpostit paljastavat maa- ja metsätalousministeriön valmistelleen uutta turkisasetusta tarkkaan turkisalan lobbaajaa kuunnellen.
STT sai nähtäväkseen asetuksen valmisteluun liittyviä sähköposteja syyskuun 2023 ja lokakuun 2024 väliltä. STT sai sähköpostit Turkistarhaus historiaan -kansalaisaloitteen kampanjavastaavan tekemän tietopyynnön kautta.
Viesteistä selviää, että asetusta valmistellut virkamies on viime vuoden joulukuussa lähettänyt turkisasetuksen luonnoksen Suomen turkiseläinten kasvattajain liitolle (Fifur) katsottavaksi ennen yhteistä kokousta. Asetuksesta on sen jälkeen keskusteltu, minkä jälkeen Fifur on lähettänyt tämän vuoden maaliskuussa "korjatun version" asetuksesta virkamiehelle.
Lue myös: THL: Turkistarhaus muodostaa jatkuvan pandemiariskin
Lisäksi vuoden 2023 lopulla Fifurin ja ministeriön edustajat ovat sopineet yhdessä, että he pitävät palaverin asetuksen läpikatsomiseksi vielä ennen kuin se lähetetään lausunnoille.
Itä-Suomen yliopiston lainsäädäntötutkimuksen ja empiirisen oikeustutkimuksen professorin Anssi Keinäsen mukaan lainsäädäntöä valmistellessa tulee kuulla keskeisiä sidosryhmiä.
Hänen mukaansa Fifurin ja ministeriön viestinvaihdon perusteella vaikuttaa kuitenkin ongelmalliselta, että vain yhtä osapuolta on näytetty kuulleen alkuvalmistelussa voimakkaasti.
– Turkisasetuksen osalta turkistarhaajat ovat toki yksi osapuoli, mutta toinen osapuoli ovat eläimet, joita tässä tapauksessa edustaa eläinsuojelujärjestö, hän sanoo STT:lle.
Turkisasetus on maa- ja metsätalousministeriön valmistelema asetus, jossa päivitetään turkiseläinten pitopaikkaa, hoitoa ja kohtelua koskevia vaatimuksia. Asetusta on valmisteltu jo vuosia.
– Turkisalaa on toki kuultava valmistelun yhteydessä, mutta tässä on nähdäkseni kyse enemmänkin siitä, että asetus on laadittu yhdessä alan etujärjestön kanssa, kritisoi Turkistarhaus historiaan -kansalaisaloitteen kampanjavastaava Tiina Vuolle STT:lle.
Osa kokee tulleensa sivuutetuksi
Maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntijan ja asetusta valmistelleen virkamiehen Susanna Ahlströmin mukaan Fifurin ja muiden turkistuottajien kuuleminen on tyypillistä tuotantoeläinten lainsäädäntöä koskevassa valmistelussa.
– Alan toimijoilla on ollut yleensä enemmän mahdollisuuksia sanoa mielipiteitä, koska he ovat konkreettisesti sen asian kanssa tekemisissä ja he myös tuntevat konkreettista käytännön toimintaa tiloilla, hän sanoo.
Tämä koskee myös muita tuotantoalojen edustajia, kuten maatilojen pitäjiä.
Turkistarhaus historiaan -kansalaisaloitteen Vuolle sanoo, että asetus oli tarkoitus esitellä tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnalle marraskuun lopussa. Neuvottelukunta toimii ministeriön apuna tuotantoeläinten hyvinvointia koskevissa kysymyksissä ja linjauksissa. Myös Fifur kuuluu neuvottelukuntaan.
Ahlström ei kokoukseen osallistuneiden eläinjärjestöjen edustajien mukaan suostunut kertomaan tapaamisessa asetuksesta tarkempia tietoja neuvottelukunnalle, Vuolle sanoo.
Fifur taas on saanut nähdä asetuksen ja kommentoida sitä.
– Kyseisen neuvottelukunnan odotetaan lausuvan asetuksesta, ja siihen kuuluvat tahot ovatkin kritisoineet sitä, kuinka epädemokraattisesti asetuksen valmistelu on hoidettu, Vuolle sanoo.
Vuolle sanoo joidenkin neuvottelukunnan jäsenten kokeneen, että Fifur ja ministeriö ovat valmistelleet asetusta samaan aikaan, kun tapaamisissa on kerrottu, että siitä ei voida antaa lisää tietoa.
"Ei mitenkään ainutlaatuista"
Ahlströmin mukaan Fifurin kommentointimahdollisuus liittyi asetusluonnoksen yksityiskohtien sisältöön, jotka Fifurin haluttiin vielä näkevän.
– Lainsäädäntö vaikuttaa suoraan näihin toimijoihin sekä taloudellisesti että heidän yritystoimintansa järjestämisen kannalta. Siksi ei ole mitenkään ainutlaatuista, että heihin ollaan tiiviimmin yhteydessä.
– En ole avannut luonnoksen sisältöä myöskään eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan julkisessa kuulemisessa muutama viikko sitten. En ole luonnoksen sisältöä ennen lausuntokierrosta esitellyt muuten kuin hyvin yleisellä tasolla, enkä myöskään siis neuvottelukunnassa, Ahlström lisää.
Jos ajatellaan, että eläinjärjestöt edustavat asiassa eläimiä ja heidän hyvinvointiaan, niin eikö niitäkin olisi tärkeä kuulla jo asetuksen alkuvalmisteluissa?
– Tuotantoeläinten pito on kompromisseja eläimen hyvinvoinnin näkökulmasta – tai ylipäätään eläinten pitäminen. Ja siinä arvioidaan muitakin näkemyksiä kuin eläimen näkökulmaa. Ja sitä sovitetaan tässä, kun tehdään näitä pykäliä.
Myös STT pyysi uusinta asetusluonnosta nähtäväksi, mutta sitä ei luovutettu.
"Eivät paranna eläinten hyvinvointia"
Kampanjavastaava Vuolteen mukaan turkisasetuksessa esitetyt parannukset eivät juurikaan paranna eläinten hyvinvointia.
– Ehdotetut parannukset eivät ole riittäviä eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta, ja ne eivät ole satojen miljoonien eurojen investointien arvoisia, vaikka häkkien koot ovatkin kasvamassa, kritisoi Vuolle.
Asetukseen ei ole tulossa esimerkiksi eläinsuojelujärjestöjen toivomaa mahdollisuutta ketuille kaivaa maanpohjaa tai minkeille uimismahdollisuutta, joka on näille lajityypillistä käyttäytymistä.
Ahlströmin mukaan kumpaakaan ei ole asetusluonnoksessa, koska niitä ei käytännössä pystytä toteuttamaan elinkeinon ja eläinten kannalta asiallisella tavalla. Hänen mukaansa asiaan liittyy hygieniaan ja eläintauteihin liittyviä riskejä.
– Kun näitä vaatimuksia on lisätty, niin käytännössä on lopetettu tarhaustoimintaa.
Lainvalmistelun alkuvaihe melko läpinäkymätöntä
Professori Keinänen huomauttaa, että alkuvalmistelun julkisuuden puute on laajempi ilmiö.
– Lainsäädännön alkuvalmistelu on harvemmin kovinkaan avoin prosessi. Vaikka esitykset tulevat sittemmin lausuntokierrokselle, siinä vaiheessa lain sisältöön on enää usein vaikeampi laajasti vaikuttaa.
Lainvalmistelun sääntely on pitkälti ohjetasoista eivätkä ohjeet sido lainvalmistelijoita.
– On käytännössä lainvalmistelijasta itsestään kiinni, keitä hän lain alkuvalmistelussa kuulee ja miten tämä tuodaan esille, hän sanoo.
Tosiasiallisesti lainvalmistelun alkuvaihe on Suomessa melko läpinäkymätöntä, Keinänen jatkaa.
Avoimuuden puute voi johtaa laajempiin ongelmiin.
– uten tutkimuksissa on nähty, luottamus poliitikkoihin ja instituutioihin on laskussa. On ongelmallista, jos kansalaisten luottamus myös lainsäädäntöprosessiin alkaa laskea.
Tarhauksesta luovuttu jo laajasti EU:sa
Turkistarhauskieltoa Suomeen ajava kansalaisaloite luovutettiin eduskunnalle alkusyksystä. Aloite on parhaillaan maa- ja metsätalousvaliokunnan käsittelyssä.
EU:ssa jo 20 valtiota on kieltänyt turkistarhauksen osittain tai kokonaan. Merkittävässä määrin turkistarhausta harjoitetaan Euroopassa enää vain Suomessa, Puolassa, Kreikassa ja Liettuassa.
Myös Suomessa turkistilojen määrä on vähentynyt voimakkaasti viime vuosina. Tiloja on nykyisin vajaat 300.
Turkisasetuksen on määrä uudistaa turkiseläimiin liittyviä säädöksiä. Nykyinen asetus pohjautuu Euroopan neuvoston suosituksiin vuodelta 1999.