EU aikoo lainata Ukrainalle 35 miljardia euroa hyödyntämällä Venäjän EU:ssa jäädytettyjen varojen tuottoja.
Asiasta kertoi tänään Kiovassa vieraileva Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen yhteisessä tiedotustilaisuudessa Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa.
Ukrainan auttamisesta Venäjän hyökkäyssodan vuoksi jäädytettyjen varojen tuottojen avulla oli sovittu kesäkuussa G7-kokouksessa.
– Olemme nyt vakuuttuneita siitä, että voimme toimittaa lainan Ukrainalle erittäin nopeasti, Von der Leyen lupasi.
Luottamuksen osoituksena Von der Leyen lisäsi, että Ukraina saa itse päättää vapaasti rahojen käyttämisestä.
EU on jäädyttänyt Venäjän keskuspankin varoja yli 200 miljardia euron edestä sen jälkeen, kun se käynnisti hyökkäyksensä Ukrainaan helmikuussa 2022. Varat muodostavat valtaosan Venäjän jäädytetyistä varoista maailmanlaajuisesti, kertoo AFP.
Venäjän jäädytettyjen varojen tuottojen on määrä toimia lainan takuuna, eli jäädytettyihin varoihin ei suoraan kosketa.
Kaivattu apu ennen talvea
Ukraina voi lainalla rahoittaa budjettiaan sekä puolustusmenojaan Venäjän hyökkäystä vastaan ja tukea jälleenrakentamista.
Zelenskyi kiitti Ukrainalle kohdistetusta rahallisesta tuesta ennen talvea ja lämmityskauden alkamista, jolloin Venäjä oletetusti iskee jälleen voimalla Ukrainan energiainfrastruktuuriin kuten edellisinäkin talvina sodan alettua.
– Haluaisin myös esittää erityiskiitoksen eilisestä ilmoituksesta, jonka mukaan EU antaa myös lisätukea Ukrainan energiantuotannolle noin 160 miljoonan euron edestä. (Se on tarkoitettu) erityisesti valmistautumiseksi talveen, ja siitä 100 miljoonaa euroa tulisi jäädytettyjen Venäjän varojen tuotoista, Zelenskyi sanoi X-viestissään.
Lainalle vaaditaan vielä EU:n jäsenmaiden enemmistön ja Euroopan parlamentin tuki tämän vuoden aikana.
Alun perin luvattu enemmän
Financial Timesin mukaan G7-johtajien kesäkuussa alun perin sopima 50 miljardin dollarin eli vajaan 45 miljardin euron summa piti jakaa maiden talouksien suhteellisen koon mukaisesti: EU ja Yhdysvallat olisivat kattaneet summasta kumpikin 20 miljardia dollaria, ja loput olisivat lainanneet Kanada, Japani ja Britannia.
Talouslehden mukaan tänään ilmoitettu 35 miljardia euroa on EU-maiden osuudesta neuvoteltu kompromissi.
Yhdysvallat nimittäin perääntyi, sillä se olisi halunnut lailliset takuut sille, että Venäjän varat varmasti pidettäisiin jäädytettyinä pitkän aikaa. EU taas ei ole pystynyt tätä lupaamaan Unkarin vuoksi, sillä Unkari vastustaa Venäjän vastaisen pakotejärjestelmän jatkamista.
Tällä hetkellä EU:n jäsenvaltioiden on sovittava varojen jäädyttämisen jatkamisesta aina kuuden kuukauden välein. Viranomaisten mukaan EU aikoo nyt pidentää aikaa 36 kuukauteen.
Yhdysvaltojen peräännyttyä EU:n komissio nosti EU:n osuutta Financial Timesin mukaan 40 miljardiin euroon, mutta jäsenmaiden vastustuksen vuoksi summa putosi 35 miljardiin euroon.
EU myös totesi, että jäädytetty omaisuus on niin suuri, että sen tuotot tarjoavat riittävät takuut lainalle nykyiselläänkin.
EU haluaa muutkin mukaan
EU:n jäsenmaat haluavat unionin vaativan ponnekkaammin Britanniaa, Kanadaa ja Japania nostamaan osuuttaan.
Yhdysvaltojen on myös määrä osallistua talkoisiin vielä myöhemmin.
Von der Leyen sanoi luottavansa siihen, että nyt myös muut G7-maat, mukaan lukien Yhdysvallat, seuraavat EU:n esimerkkiä ja "tekevät osansa".
G7:n suunnitelma korvaa tällä hetkellä voimassa olevan EU:n järjestelmän, jonka myötä Ukraina sai heinäkuussa 1,7 miljardia dollaria sotaponnisteluihinsa.
Zelenskyi tapaa Bidenin ja Harrisin
Asia voi nousta esille myös ensi viikolla, kun Zelenskyi tapaa kasvokkain Yhdysvaltojen presidentin Joe Bidenin ja demokraattien presidenttiehdokkaan, varapresidentti Kamala Harrisin Valkoisessa talossa.
Kolmikon on määrä tavata ensi torstaina, eli kolme päivää sen jälkeen, kun YK:n yleiskokousviikko on käynnistynyt New Yorkissa.
YK:n yleiskokous on Zelenskyille huipputärkeä, sillä siellä on määrä keskustella myös Ukrainan pyynnöstä saada käyttää lännen toimittamia pitkän kantaman ohjuksia Venäjän maaperällä. Ukrainan tärkein tukija Yhdysvallat on ollut asiassa toistaiseksi varovaisella kannalla.
Venäjän presidentti Vladimir Putin on sanonut, että jos lupa Ukrainalle myönnettäisiin, tarkoittaisi se sotilasliitto Naton olevan sodassa Venäjän kanssa.
Ukrainan presidentinkanslian mukaan Zelenskyi suunnittelee tapaavansa myös entisen presidentin ja republikaanien presidenttiehdokkaan Donald Trumpin. Asiaa ei ole toistaiseksi vahvistettu Trumpin leiristä.
Juttua päivitetty kauttaaltaan kello 16.40.