EU ajaa koteihin tiukempaa energiatehokkuutta pika-aikataululla, pakkoremontti uhkaa 1,5 miljoonaa asuntoa: "Epäilen, löytyykö meiltä tarpeeksi remontin tekijöitä"

Uusi direktiivi saattaa pakottaa remonttiin – moni ei tiedä oman asuntonsa energialuokkaa 2:43
Uusi direktiivi saattaa pakottaa remonttiin – moni ei tiedä oman asuntonsa energialuokkaa.

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Pyry-Jukka Peltomäki

    pyry-jukka.peltomaki(at)mtv.fi

    Asumisesta halutaan sääntelyä kiristämällä mahdollisimman vähäpäästöistä ja energiaa vähän kuluttavaa. EU:ssa uusitaan nyt rakennuksia koskevaa energiatehokkuusdirektiiviä, ja parlamentti hyväksyikin teollisuusvaliokuntansa ehdotuksen viime tiistaina. Suomessa pelätään, että jopa yli puoli miljoonaa omakotitaloa voisi joutua pakkoremontin alle, jos direktiivi ajetaan sellaisenaan läpi.

    Jos direktiivi toteutuu parlamentin hyväksymässä muodossa, niin noin 1,5 miljoonaa asuntoa pitää korjata tiukempien energiatehokkuusvaatimusten mukaisiksi seuraavan kymmenen vuoden aikana.

    Energialuokka kertoo rakennuksen ominaisuudet ja energiantarpeen asteikolla huonoimmasta G-luokasta parhaaseen A-luokkaan.

    EU-parlamentissa halutaan, että jäsenmaissa nykyisten asuinrakennusten tulee saavuttaa vähintään tehokkuusluokka E vuoteen 2030 mennessä ja D vuoteen 2033 mennessä.

    Asunnon tehokkuusluokkaa voi parantaa esimerkiksi vaihtamalla lämmitysmuotoa ja uusimalla ikkunoita ja ovia.

    Jos parlamentin kanta muuttuu direktiiviksi, niin se voisi Omakotiliiton mukaan tarkoittaa jopa 570 000 omakotitalon pakkoremonttia.

    Viiden jälkeen -ohjelmassa vierailleen Omakotiliiton toiminnanjohtajan Marju Silanderin mukaan Suomesta ei välttämättä löydy edes tarpeeksi ammattimaisia energiaremontin tekijöitä, sillä aikataulu on niin tiukka.

    – Vähän epäilen, että löytyykö niitä tällä aikataululla. Tästä kymmenen vuotta eteenpäin, niin pitäisi julkisella sektorilla, taloyhtiöissä, kaikissa rakennuksissa ja myöskin sitten omakotitaloissa, niin sitten tehdä tämä remontti.

    – Itse asiassa julkiseen sektoriin kohdistuu paineita jo vuonna 2027, Silander kertoo Viiden jälkeen -ohjelmassa.

    Unionin tavoitteena on, että EU:n uudet rakennukset ovat päästöttömiä vuodesta 2030 alkaen ja kaikki uudet julkiset rakennukset vuodesta 2027 alkaen.

    Danske Bankin asunto-osakeyhtiörahoituksesta vastaava johtaja Ville Roihu toteaa, että direktiivi parlamentin kannan mukaan lisäisi Suomessa rahoitustarpeita jo ennestään ison korjausvelan päälle.

    – Haasteita tulee kyllä, Roihu arvioi.

    Rahoituspuolella kummeksutaan niin ikään parlamentin kantaa tiukasta aikataulusta.

    – No aika tiukalta se vaikuttaa. Toivottavasti siihen saataisiin vähän jotakin muutosta ja huomioitaisiin vähän maakohtaisia eroja. Meilläkin on eri-ikäistä rakennuskantaa. Jos on muuttotappioalue, niin onko sitten käyttöä kaikille niille rakennuksille 10–20 vuotta. Nyt pakotettaisiin sitten investointia siihen, niin kyllä siellä haasteen paikkoja on ja tulisi miettiä tätä kokonaisuutta, Roihu sanoo.

    Katso koko keskustelu alla olevalta videolta:

    1,5 miljoonaa suomalaiskotia voi joutua energiaremonttiin, jos EU-direktiivi etenee 10:08



    Lue lisää aiheesta:
    Viiden jälkeen Asuminen EU Lait ja lainsäädäntö Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •