EU-alueen ulkoministerien kokouksessa käsittelyssä oli Venäjä, Iran ja Kosovo.
EU on asettanut uusia Iran-pakotteita maan sisäisten ihmisoikeusloukkausten ja Venäjän sotatoimien tukemisen seurauksena.
Pakotteiden kohteeksi päätyi maan sisäisten ihmisoikeusloukkausten takia 20 iranilaista henkilöä ja yksi yhteisö. Lisäksi neuvosto lisäsi pakotelistalle neljä henkilöä ja neljä yhteisöä Venäjän sotatoimien tuen takia.
Päätös tehtiin maanantaina unionin alueen ulkoministerien kokouksessa Brysselissä. Suomea kokouksessa edusti ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.).
Iranissa ihmisiä on joutunut tuomituksi kuolemaan sekä teloitusjonoon rauhanomaisen mielenosoittamisen seurauksena. Lisäksi muun muassa iranilaisia lennokkeja on Ukrainan hyödynnetty sodassa.
Haavisto totesi, että Iranissa on nyt teloitusjonossa 28 ihmistä mielenosoitusten seurauksena.
Suomalaisjalkapalloilija Sebastian Strandvall on nostanut esiin entisen seurakaverinsa Amir Nasr-Azadanin kuolemantuomion. Haavisto sanoi, että tilanne tuntuu käsittämättömältä.
– Nostin esille, että siellä on myös suomalaisten tuntemia henkilöitä nyt teloitusjonossa. Että tämä herättää nyt voimakkaita reaktioita.
Iran puolestaan määräsi maanantaina pakotelistalleen Britannian tiedustelun ja armeijan johtajia sekä brittiläisiä ja saksalaisia poliitikkoja.
Yhdeksäs pakotepaketti jäi hiottavaksi
Ulkoministereiltä jäi yhä hiottavaksi yhdeksäs Venäjää vastaan kohdistunut pakotepaketti, joka ei tahdo ottaa valmistuakseen.
Paketin on määrä sisältää muun muassa rajoituksia teknologian vientiin, noin 180 yksilön tai yhteisön lisäämisen pakotelistalle sekä investointikiellon Venäjän kaivossektorille.
Niin ikään pakettiin on määrä kuulua tiettyjen pankkien ja rahoituslaitosten sulkeminen ulos Swift-järjestelmästä. Swift on kansainvälinen järjestelmä, jonka kautta pankit välittävät muun muassa maksutoimeksiantoja.
Haaviston mukaan lopputulosta yhä hiotaan. Hän totesi, että laitosten tai yksittäisten henkilöiden yksityiskohtia ei kerrota julkisuuteen ennen lopullista hyväksyntää.
Kosovon rauhattomuudet esillä
Myös Kosovon kärjistynyt tilanne työllisti ulkoministereitä. EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell toivoi kokoukseen tullessaan, että serbit palaisivat dialogiin. Samoilla linjoilla oli Haavisto kokouksen jälkeen.
– Serbipoliisit eivät enää tee työtään, ja sinne on tullut näitä tiesulkuja pohjoisen alueen ja muun Kosovon välille. Ja Serbian presidentti [Aleksandar] Vucic on jopa puhunut siitä, että serbialaisia joukkoja voisi tunkeutua Kosovoon. Tilanne on äärimmäisen räjähdysaltis, Haavisto sanoi.
Alueella on raportoitu myös väkivaltaisuuksista.
Haavisto kertoi tuoneensa kokouksessa esille Suomen päätöksen lisätä Kosovon Nato-operaatiossa mukana olevia joukkoja nykyisestä 20:stä 70:een.