Suomalaisen saunapalvikinkun valmistus uhkaa loppua kokonaan tai ainakin muuttua oleellisesti. Syynä ovat EU:n kiristyvät säännökset. Saunapalvissa on terveydelle haitallisia PAH-yhdisteitä (polysykliset aromaattiset hiilivedyt), joiden raja-arvoa EU haluaa kiristää.
Perinteinen palvikinkku kypsyy savusaunassa. Sipoon Talmassa saunapalvia valmistuu 2-3 000 kiloa viikossa. EU:n mielestä se on terveydelle vaarallista, koska se sisältää liikaa haitallisia PAH-yhdisteitä.
– Ymmärrän, että tällaisia yhdisteitä, jotka ovat vaarallisia ihmisille, niin niitä täytyy arvioida ja mittailla, mutta kun puhuu saunapalvikinkusta, jonka kulutus on vähäistä, se on liioittelua. Suomessa käytetään per henkilö 4,6 kiloa kokolihaleikkeleitä vuodessa ja saunapalvituotteita noin 300 grammaa eli puhumme muutamasta kymmenestä grammasta viikossa, huomauttaa Pajuniemi Oy:n toimitusjohtaja Peter Westerholm.
Saunapalvikinkun tumma, eniten PAH-yhdisteitä sisältävä pinta kuoritaan pois ennen kuin liha pakataan.
Tuhannet työpaikat vaarassa
Suomessa on noin 100 perinnepalvaria, jotka työllistävät erityisesti maaseudulla. Liha-alan arvioiden mukaan säännösten kiristys voisi johtaa useiden tuhansien työpaikkojen menetykseen.
– Meille se vaikuttaisi niin, että tuotanto vähenee 30-40 prosenttia, työpaikoissa se voi olla parikymmentä eli puolet henkilöstöstämme, laskee Westerholm.
Haitallisia yhdisteitä löytyy muistakin tuotteista kuin palvikinkusta.
– Nyt puhutaan perinteisistä saunapalvituotteista, myös savukalatuotteista. Lammastalouspuolella palvituotteet ovat myös suosittuja. PAH-yhdisteitä syntyy myös grillatessa ja paistaessa, muistuttaa Lihakeskusliitto ry:n toimitusjohtaja Mari Hannuksela.
Suomalaiset syövät saunapalvikinkkua keskimäärin 300 grammaa vuodessa.
Liha-ala lobbaa nyt ahkerasti
Jos määräykset kiristyvät, palvilihan valmistusprosessia voi muuttaa niin, että PAH-yhdisteitä syntyy vähemmän.
– Pystyy, mutta silloin maku on eri, koostumus on eri ja väri on eri. Se ei ole enää sama tuote. Kyllä savulihaa saa jatkossakin, mutta se on vähän kuin tekosavua, kuvaa Westerholm.
Liha-ala ja MTK yrittävät nyt yhdessä vaikuttaa EU:n suunnitelmiin.
– Kysymys on siitä, että meidän viranomaisen pitäisi hakea EU:lta pysyvää poikkeusta näihin PAH-pitoisuusrajoihin nimenomaan näille tuotteille, joilla on tämä perinteinen valmistusmenetelmä, sanoo Hannuksela.
Uudet raja-arvot PAH-yhdisteille tulevat voimaan ensi syksynä.