EU koventaa otteitaan Turkin suhteen: pakotteita valmistellaan ja aseiden vienti lopetetaan – Haavisto:"Olemme erittäin huolestuneita humanitaarisesta vaikutuksesta"

Maanantaina Luxemburgissa koolla olleet EU-maiden ulkoministerit sopivat aseiden viennin lopettamisesta yhteistuumin, sanoo ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.). Asiasta ei tehty aikaa vievää EU-tason päätöstä, mutta jokainen maa on seuraamassa yhteistä linjaa.

Suomi päätti jo viime viikolla lopettaa aseiden viennin, ja viikonloppuna Saksa ja Ranska ilmoittivat samoin.

EU-maat tuomitsevat jyrkästi Turkin sotatoimet, jotka heikentävät vakavasti koko alueen vakautta ja turvallisuutta sekä aiheuttavat kärsimystä siviileille.

Turkki hyökkäsi Syyrian pohjoisosiin viime viikolla tarkoituksenaan luoda kurdialueelle suojavyöhyke ja siirtää sinne myöhemmin Turkissa olevia Syyrian pakolaisia.

Sotatoimet heikentävät EU-maiden mukaan ponnisteluita rauhan saamiseksi Syyriaan sekä vaarantavat jo saadut tulokset Isisin vastaisessa taistelussa.

– Olemme erittäin huolestuneita humanitaarisesta vaikutuksesta, pakolaismäärien lisääntymisestä ja siviilien ongelmien kasvusta Koillis-Syyrian ja Pohjois-Syyrian alueella, Haavisto sanoo STT:lle puhelimitse.

Arviot pakolaisten määrästä kasvavat

Ulkoministerien ollessa koolla Syyrian asevoimat oli etenemässä kohti maan pohjoisosia.

Kansainväliset järjestöt olivat Haaviston mukaan varautuneet 100 000 sisäiseen pakolaiseen, mutta tuoreimmat tiedot muuttavat kuvaa tilanteesta. Järjestöt varautuvat nyt jopa 400 000 alueen sisäiseen pakolaiseen.

– Humanitaarinen kriisi on käsillä, Haavisto sanoo.

Turkki on ollut EU:lle tärkeä kumppani maahanmuuton hallinnassa, koska se on taloudellista tukea vastaan huolehtinut Syyriasta tulleista pakolaisista vuonna 2016 tehdyllä sopimuksella.

Turkissa on noin neljä miljoonaa siirtolaista ja pakolaista, joista noin 3,6 miljoonaa on syyrialaisia.

Haaviston mukaan näiden syyrialaisten suunta on kohti kotiseutuja, ei kohti Eurooppaa tai Turkin havittelemaa rajavyöhykettä.

– Jos joku haluaa heidän suuntansa kääntää vaikka kohti Eurooppaa, saa siinä tehdä aika paljon töitä. Eivät nämä ihmiset ole aiemminkaan lähteneet kohti Eurooppaa, vaan odottaneet sitä, että pääsevät palaamaan kotiin, Haavisto sanoo.

Yksi havainto ulkoministerien pöydän ääressä oli hänen mukaan se, että EU-maihin on alkanut tulla turkkilaisia turvapaikanhakijoita.

– Suomeenkin kohdistuu tämän tyyppistä turvapaikanhakua eli tullaan turkkilaisena Turkista esimerkiksi poliittisten mielipiteiden ja opposition painostuksen takia.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on uhannut avata maan rajan pakolaisille, jos EU arvostelee sen hyökkäystä Syyriaan ja kutsuu sitä maahan tunkeutumiseksi.

Turvapaikanhakijoita on tullut tänä vuonna Kreikan saarille viime vuosia enemmän. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan tulijoita mereltä on ollut yli 38 000, mikä on jo joitain tuhansia enemmän kuin koko viime vuonna.

Pakotteiden valmistelu jatkuu

EU:n ja Turkin välejä hiertävät myös Turkin laittomat koeporaukset itäisellä Välimerellä. Kypros on vaatinut EU:ta reagoimaan vahvemmin sen lähistöllä tapahtuvaan toimintaan.

EU jatkaa henkilöpakotteiden valmistelemista. Kohdistettuja pakotteita voitaisiin asettaa niille ihmisille ja tahoille, jotka ovat osallistuneet laittomaan toimintaan. EU on jo aiemmin päättänyt muun muassa leikata Turkille suuntaamaansa rahoitusta.

– Päätettiin käynnistää pakotejärjestelmä (regiimi), johon voidaan myöhemmin lisätä yksittäisten ihmisten tai yritysten nimiä, Haavisto kertoo.

EU oli hänen mukaansa maanantain kokouksessa hyvin yhtenäinen. Viime viikolla julki tuli, että Unkari olisi harannut tiettyjä muotoiluja vastaan, kun EU-maat olivat tuomitsemassa Turkin sotatoimia.

– Unkarille pakolaisuuskysymys on kaikissa näissä keskusteluissa johtavana. Heillä oman maan suhtautuminen pakolaispolitiikkaan on hyvin tiukkaa, ja kyllä tämä heidän puheenvuoroissaan aina tulee esiin. Mutta tässä tilanteessa kaikki yhtyivät tehtyihin kannanottoihin, Haavisto kertoi.